Julkinen puoli maksaamoninkertaisesti
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kiurun toimitusjohtaja Hannu Pajunpää arvioi lakimuutoksen nostavan Kiurun ensihoidon kustannukset noin kaksinkertaiseksi.
Hoitajien koulutustasoa nostetaan ensihoitajan eli erikoistuneen sairaanhoitajan tasolle, autoista tehdään hoitotason yksikköjä ja ympärivuorokautiselta valmiusajalta aletaan maksaa palkkaa ja vuorolisiä.
Lisäksi on syntynyt uusi, kenttäjohtajien ammattiryhmä.
Yrittäjät arvioivat sairaanhoitopiirien kokonaiskustannusten nousevan jopa kuusinkertaisiksi. Heidän mukaansa myös yrittäjillä on vaadittava koulutus ja hoitotason varustusta autoissa.
Muutos on johtanut Suomen Sairaankuljetusliiton (SSK) teettämän tutkimuksen mukaan 60 miljoonan euron eli 30 prosentin kustannusten nousuun julkisella puolella. Se koituu henkilöstön ja kaluston hankinnasta, hälytysvalmiudesta sekä menetetyistä verotuloista.
Pelkästään Lapissa sairaanhoitopiiri joutuu hankkimaan 16 yksikköä eli ambulanssia.
SSK:n puheenjohtajan Tero Vainion mukaan toiminnan perustamiseen uppoaa helposti miljoonia euroja.
Ennen autot olivat yrittäjien omia ja yritykset vastasivat menoistaan.
Yrittäjät myös maksoivat autojen ja välineiden hankinnasta arvonlisäveron, julkinen sektori ei. Myös yhteisöveroa jää saamatta, kun yritykset lopettavat, Vainio huomauttaa.
”Puhutaan yhtä aikaa julkisen puolen verotulojen vähenemisestä ja ajetaan alas verotuloja tuottavia yrityksiä. Olemme ihmetelleet, että miten tämä homma oikein menee.”
Palvelujen kilpailutus vähenee, kun ne järjestetään itse tai pelastuslaitoksen kanssa. Yrittäjien 15 minuutin varallaoloaika tuli halvaksi verrattuna jatkuvaan hälytysvalmiuteen, vaikka tosin myös sairaanhoitopiirit ovat jatkaneet varallaoloajan käyttämistä.
Aiemmin yritysten henkilökunta työskenteli lisäksi osan työvuorosta terveysasemilla.
Lisäksi ajomatkojen kasvaessa ihmisiä ei ehkä saada ajoissa hoitoon, jolloin tehohoidon ja sairaalajaksojen määrä kasvavat.
Esimerkiksi aivoninfarktipotilasta ei ehdittäisi saada liuotushoitoon.
”Kun terveysasemat vähenevät, ambulanssit ajavat enemmän ja pidempiä matkoja, mikä lisää myös Kelan kustannuksia. Aiemmin ambulansseja oli enemmän, mutta nyt koko alueen siirtokuljetukset hoidetaan keskuskunnasta käsin”, Vainio kuvaa.
Kela maksaa kyydit, jos potilas ei ole sisäänkirjattuna mihinkään hoitolaitokseen.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
