Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Asiantuntija kertoo, miksi pientalot menevät toisaalla kaupaksi ja toisaalla niille jää vain käyttöarvo – "Myös pienessä kunnassa voi olla hyvin toimivat markkinat"

    Asuntojen hinnat nousevat, mutta myytävää on vähän. Rakentaminen on vilkastumaan päin, joten tulppaa tuskin asuntomarkkinoille tulee.
    Sp-Kodin kiinteistönvälittäjä Petri Kuismanen myy vuonna 1950 valmistunutta rintamamiestaloa Vakkolan kylässä Askolassa. Remontoitua kohdetta myydään 230 000 eurolla.
    Sp-Kodin kiinteistönvälittäjä Petri Kuismanen myy vuonna 1950 valmistunutta rintamamiestaloa Vakkolan kylässä Askolassa. Remontoitua kohdetta myydään 230 000 eurolla. Kuva: Sanne Katainen
    Kuva: Timo Filpus

    Kotkan kaupunginjohtajalla Esa Sirviöllä on syytä tyytyväisyyteen, vaikka UPM:n päätti viime viikolla sijoittaa biojalostamonsa Kotkan sijasta Rottendamiin. Koronakriisin aikana vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet Kotkassa eniten koko Suomessa: 17,5 prosenttia. Omakotitalokauppa näyttää samansuuntaisia lukuja.

    "Etätyötä tehdään nyt paljon, ja Kotkasta on moottoritien ansiosta Helsingin Kauppatorille reilun tunnin matka", Sirviö toteaa.

    Porvoon asunnot puolestaan ovat kallistuneet korona-aikana noin 10 prosenttia.

    Arvonnousua on myös monilla sellaisilla seuduilla ja kaupungeissa, joihin ei pääkaupungin vetovoima ylety. Tällaisia ovat esimerkiksi Seinäjoki, Mikkeli ja Joensuu. Jopa Kajaanissa asuntojen hinnat ovat kohonneet pari prosenttia korona-aikana.

    "Kajaanin toimipisteellämme menee tosi hyvin, ja siitä on kiittäminen kaupungin vakaata työllisyystilannetta. Alueella kaivostoiminta pyörii ja työpaikat säilyvät", sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

    Ongelmaksi on yllättäen noussut myytävien kohteiden puute. Itä-Uudellamaalla toimiva asuntovälittäjä, yrittäjä Petri Kuismanen sanoo monien välittäjien myyvän nyt ”ei-oota”.

    "Kaikki firmat ovat tahkonneet ennätystuloksia, mutta myytäviä kohteita on nyt vähän tarjolla. Osa kollegoista valittaa, että heillä ei ole yhtään."

    Maanantaina Etuovi.comssa oli myytävänä 38 205 asuntoa ja Oikotiellä 33 518, kun alalla on totuttu keskimäärin 55 000–65 000 ja jopa 70 000 asunnon tarjontaan.

    Hintojen noususta huolimatta kahtena edellisenä vuotena asuntokauppa on rikkonut kaikkien aikojen ennätyksiä. Viime vuonna tehtiin yli 85 000 ja sitä edellisenä 75 000 asuntokauppaa.

    Nyt sellaista ei ole luvassa. Rantasen mukaan asuntokauppaan on syntymässä tulppa, jonka syynä on rakentamisen hiipuminen.

    "Juuri nyt menisivät parhaiten kaupaksi omakotitalot. Niitä ei kuitenkaan laiteta myyntiin, jos itselle sopivaa uutta kohdetta ei ole tarjolla."

    Hän pelkää markkinoiden hyytyvän, jos rakentamisen aloitukset tipahtavat 30 000 asuntoon.

    Näin ei todennäköisesti käy. Rakentaminen pysähtyi koronan vuoksi 2020, mutta jo saman vuoden loppupuolella päästiin uudelleen vauhtiin.

    Viime vuonna valmistui 38 000 asuntoa, mutta aloituksia oli jopa 10 000 enemmän. Ne valmistuvat tänä vuonna viiveellä. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo uskoo, että tänä vuonna käynnistyy lisäksi 40 000 uuden asunnon rakentaminen.

    ”Etenkin pientalopuolella on rakennettu enemmän kuin moneen vuoteen."

    Vihmo odottaa, että sama meno jatkuu ja juuri pientalopuolella tehdään lähivuosina ennätyksiä.

    Kuntatasolla hintojen kehitys ja hankkeiden aloitusmäärät vaihtelevat suuresti. Rantasen mukaan pienilläkin paikkakunnilla asuntomarkkinat saattavat toimia yllättävän hyvin, jos väestön ikärakenne ja työllisyystilanne ovat suotuisat.

    Jossain päin maata hinnat ovat laskeneet. Niin on käynyt Porissa, Kokkolassa ja etenkin Lappeenrannassa, jossa asunnot ovat halventuneet korona-aikana 5–6 prosenttia. Kaupunki kärsii selvästi venäläisturistien hiipumisesta ja EU:n Venäjän-pakotteista.

    Rantasen mukaan asunnonvaihtajat ovat ongelmissa siellä, missä väki on ikääntynyttä ja tarvetta olisi muuttaa helpompiin oloihin kerros- ja rivitaloasuntoon. Se ei välttämättä onnistu, jos ostajia omalle omakotitaloille ei ole.

    "Syntyy markkina, jossa asunnot eivät liiku ja taloille jää pelkkä käyttöarvo", hän toteaa.

    Vihmo toteaa, että rakennuttajat laskevat tarkasti oman eri alueiden väestökehitystä ja kasvunäkymiä ennen kuin uskaltavat aloittaa uusia hankkeita.

    ”Hokkuspokkustemppuja ei ole. Poliitikkojen pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että asuntomarkkinoiden rahoitusta ei vaikeuteta, koska silloin se kolahtaisi varmimmin maaseudun rakennuskohteisiin.”

    Hän selventää, että tiukempi kansainvälinen pankkisäännöstely ja pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat uhkakuvia. Yhtä lailla uhkana ovat kotimaiset toimet, kuten suunnitteilla olevat kiristykset taloyhtiölainoihin.

    Markkinataloudessa kysyntä ratkaisee, minne ja mihin hintaan asunnot nousevat.

    Kotkan kaupunginjohtaja Sirviö näkee Kotkan menestyksen taustalla olevan "tulevaisuuteen katsova positiivinen meininki" ja monet käynnissä olevat, työllistävät hankkeet sekä parasta aikaa rakentuvat Kaakkois-Suomen suurin tapahtumakeskus ja uusi korkeakoulukampus, joka on saanut asuntosijoittajat liikkeelle.

    "Toisaalta taas Mussalon Etukylän omakoti- ja rivitaloasunnot kiinnostavat tilaa ympärilleen haluavia, ja talot lähellä merta menevät nopeasti kaupaksi."

    Lue lisää:

    Nuoret haluavat nyt omakotitaloon enemmän kuin muut – "Korona-aikana tapahtui muutos: Urbaanin keskusta-asumisen suosio on laskenut"

    Asuntokaupassa odotettavissa vilkas vuosi – uudehkoille omakotitaloille erityisen kova kysyntä

    Asuntokaupoissa kolmiot viedään käsistä, vuonna 2021 asuntokauppa kävi vilkkaana niin Imatralla kuin Mikkelissäkin