MaanviljelysneuvosAimo Erhola
Kuolleet
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Aimo Erhola toimi yli kaksikymmentä vuotta Kuopion Osuusmeijerin toimitusjohtajana. Erhola vaikutti pitkään eri luottamustoimissa. Aimo Richard Erhola (vuoteen 1930 Ekholm) syntyi Porvoossa 11.9.1914 ja kuoli Hämeenlinnassa 6.3.2012.
Kellosepän poika Aimo Erhola osallistui Porvoon suomalaisen suojeluskunnan koululaisjoukkueen toimintaan 1930-luvun alussa. Erhola kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Maanviljelyslyseosta 1935.
Maatalousylioppilaana ja reservin vänrikkinä hän joutui talvisotaan konekiväärijoukkueen johtajana Laatokan rannikolle.
Erhola valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1941 pääaineenaan meijerioppi. Hän sai paikan Hämeen läänin meijeriliiton teknisenä konsulenttina 1941–1948, mutta osallistui välillä jatkosotaan Karjalan kannaksella.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan meijeriliittojen neuvojana ja toiminnanjohtajana hän toimi 1948–1954 ja sen jälkeen Kuopion Osuusmeijerin toimitusjohtajana 1954–1978.
Erhola seurasi tarkasti meijerialan kehitystä kotimaassa ja kansainvälisesti. Hän teki opinto- ja kongressimatkoja merkittäviin Euroopan maihin ja muuallekin.
Hän suhtautui aina hyvin kunnioittavasti maanviljelijöihin ja maidontuottajiin.
Maidon tuotannon kasvu merkitsi jatkuvaa laajennusta etenkin Kuopion tuotantoyksikössä.
Sovittelevana luonteena Erholaan luotettiin monissa hallintoelimissä, muun muassa Meijerikoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan ja Kuopion Seudun Osuuskassan hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä Hankkijan tilintarkastajana ja hallintoneuvoston jäsenenä. Erhola tunnettiin myös aktiivisena rotarynä.
Jäätyään eläkkeelle 1978 Erhola otti itselleen kolme projektia: kehitysyhteistyöhanke Afrikassa, juustohistorian kirjoittaminen ja rotarypiirin governorin tehtävä. Tuloksena oli perustavaa laatua oleva teos Emmentalia suomalaisittain: suomalaisen emmentaljuuston valmistuksen kehitysvaiheet (1982).
Sosiaalisena ja elämänmyönteisenä, kaikkia kannustavana, virkeänä ja aktiivisena hän eli suuren perheensä ja ystäviensä ilona 97-vuotiaaksi.
Aimo Erholaa jäivät kaipaamaan leski lääninasessori Hilkka Erhola os. Lehtonen ja viisi lasta perheineen.
MARTTI HÄIKIÖ
Kirjoittaja on professori.
Anni Johanna Alasorvari nukkui pois Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 90 vuoden ikäisenä sairausjakson jälkeen.
Hän syntyi 5.3.1921 Karvian Suomijärven kylässä seitsenlapsiseen Kaunisharjun perheeseen. Hänen äitinsä Hulda työskenteli pientilan emäntänä ja pyhäkoulun opettajana. Isä Jussi, joka toimi pientilan isäntänä, oli myös kaksi kertaa Amerikassa työreissulla. Perheen lapset joutuivat jo varhain lapsena töihin.
Anni aloitti työnteon jo 14-vuotiaana Suomikosken puutarhalla ja maatilalla ja työskenteli sen jälkeen muun muassa tarjoilijana ja kotiavustajana. Vuonna 1952 hän muutti Viljakkalaan Alasorvarin tilalle töihin, missä hänen tuleva sulhasensa Eero Alasorvari työskenteli. Vuonna 1953 he avioituivat.
Vuonna 1958 pariskunta muutti rakentamaansa rintamamiestaloon keskelle Viljakkalan kirkonkylää ja alkoivat viljellä omaa pientilaa. Annin puoliso Eero oli sodassa vaikeasti haavoittunut.
Vuonna 2002 Anni muutti naapurissa olevaan Viljakkalan Elokaaren palvelutaloon. Siellä asumisesta hän piti. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat puutarhanhoito, retket, sekä tietokilpailujen pitäminen lähetyspiireissä ja yhteisissä tilaisuuksissa. Kysymykset hän keräsi lehtiä lukemalla ja radio-ohjelmia kuuntelemalla.
Anni Alasorvari oli sosiaalinen ja hyvin puhelias. Hän oli hyväsydäminen, mistä kertoo se, kun hän kielsi minua surmaamasta keittiössä pörräävää itikkaa.
”Anna sen elää, yksi elämä silläkin vain on”, hän sanoi.
Iloista Annia jäivät kaipaamaan kolme lasta, kolme lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi Iita-Sofia, joka oli hänen silmäteränsä viime vuodet.
MIKKO ALASORVARI
Kirjoittaja on Anni Alasorvarin poika.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
