Kaatunut yhteiskuntasopimus ei sanonut sanaakaan biotaloudesta

Työmarkkinajärjestöjen eilen hylkäämä yhteiskuntasopimus ei sisältänyt minkäänlaista kirjausta biotalouden edistämisestä. Helsingin sanomien julkaisemassa sopimusluonnoksessa oli kirjauksia valtion osallistumisesta yritysten kasvurahoitukseen, tie- ja väylärahojen lisäämisestä sekä kaavoituksen ja asuntotuotannon nopeuttamisesta.

Pääosa hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) tekstistä käsittelee työmarkkinakysymyksiä, jotka esipuheen mukaan alentaisivat yksikkötyökustannuksia vähintään 10 prosentilla. Tavoitteena oli Suomen kilpailukyvyn parantaminen Saksan ja Ruotsin tasolle.

STT:n mukaan yhteiskuntasopimus kaatui kahteen kohtaan. Ensimmäisessä elinkeinoelämän johto sitoutuu johdon palkkakehitystä koskevalla vetoomuksella tukemaan kohtuullisuutta ja myönteistä ilmapiiriä työpaikoilla.

Luonnoksen sisällöstä ilmenee, että koeaikaa olisi pidennetty kuuteen kuukauteen, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei suostunut siihen, että koeajan purkamisen perusteluista pitää antaa kirjallinen perustelu.

Työehtojen heikentämisessä EK ei tiettävästi olisi suostunut esitykseen, jonka mukaan heikennykset olisi voitu purkaa, kun julkisen sektorin tasapaino ja kilpailukyky kilpailijamaihin verrattuna olisi saavutettu. Purkamisen ehtona oli, että julkisen sektorin tasapainoa ja kilpailukykyä ei vaaranneta, luonnoksesta ilmenee.

Toisessa kriittisessä kohdassa työ- ja virkaehtosopimusosapuolet sitoutuvat hintakilpailukyvyn parantamiseen muun muassa toimilla, jotka liittyvät työajan sijoittamiseen ja pituuteen.

Sopimusluonnos on luettavista tästä http://dynamic.hs.fi/arkku/tiedostot/23849093yhteiskuntasopimus.pdf.