Kuntaliitto ryhtyi heti toimiin: patistaa kaikkia Suomen kuntia tarkastamaan valmiussuunnitelmat – taustalla MT:n laaja artikkeli tietojen julkisuudesta
Kuntaliiton kehittämispäällikkö ei arvioi, onko kunnat tehneet virheen julkaistaessaan tietoja varautumisestaan.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö sanoo, että kuntien tulisi harkita uudelleen valmiussuunnitelmiensa julkisuutta. Kuvituskuva. Kuva: Miska PuumalaKuntaliitto aikoo kehottaa kaikkia Suomen kuntia arvioimaan uudelleen ja tarkastamaan valmiussuunnitelmansa tietojen julkisuus. Asiasta MT:lle kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö ja kuntien varautumisesta vastaava Ari Korhonen.
Korhosen mukaan Kuntaliitossa on tekeillä viesti Suomen kunnille liittyen kriisitilanteisiin varautumisesta ja erityisesti tiedoista, joita kuntien ei kannattaisi julkisesti kertoa varautumisestaan.
”Tänään lähtee suositus, että kunnat tarkistaisivat asiakirjansa.”
”Tänään lähtee suositus, että kunnat tarkistaisivat asiakirjansa. Se on ensimmäinen asia, että tarkistetaan mitä tietoa voidaan julkaista ja mitä ei voida julkaista. Näiden [MT:n artikkelin] nostojen perusteella on syytä muistuttaa kuntia ja varmasti tämän uutisen perusteella monet katsovat omia suunnitelmiaan”, Korhonen kommentoi MT:lle.
Kuntaliiton toimien taustalla on Maaseudun Tulevaisuuden perjantaina julkaisema laaja artikkeli kuntien valmiussuunnitelmien julkisuudesta. MT kävi läpi artikkelia varten useiden kymmenien kuntien julkisia valmiussuunnitelmia ja löysi arkaluontoisia julkisia tietoja kuntien varautumisesta. Useat kunnat jakavat julkisesti muun muassa tietoja ääritilanteiden johtamispaikoistaan, kriittistä tietoa kiinteistöjensä kyvyistä toimia poikkeustilanteissa ja kriisiorganisaatioidensa koostumuksia.
Kuntaliitto on kehottanut kuntia tarkastamaan omia asiakirjojaan jo aiemmin, kun esimerkiksi vuosi sitten Turun Sanomat kertoi Venäjän ja sen liittolaisten hakeneen tietoja kuntien julkisista tietokannoista.
Korhonen sanoo kuntien valmiussuunnittelun tason olevan yleisesti hyvällä tasolla. Hän ei halua spekuloida, ovatko jotkut kunnat toimineet virheellisesti jakaessaan yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi johtopaikoistaan, kiinteistöistään tai kriisiorganisaatioistaan.
Yleisesti voin sanoa, että yksityiskohtaiset tiedot on syytä salata”, Korhonen toteaa.
”En halua lähteä arvioimaan, ovatko jotkin kunnat toimineet tässä virheellisesti, sillä jokainen kunta toimii omista lähtökohdistaan käsin. Yleisesti voin sanoa, että yksityiskohtaiset tiedot on syytä salata”, Korhonen toteaa.
Useat kuntien valmiussuunnitelmat ovat päivitetty viimeksi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sitä kautta erilaisessa turvallisuusympäristössä, jossa kunnat nyt hoitavat tehtäviään. Korhonen arvioi, että kunnat eivät ole osanneet odottaa turvallisuusympäristön muutosta ja suunnitelmat ovat myös sen mukaiset.
”Aiemmin on ajateltu, että kuntien keskeiset riskit ovat lähinnä luonnonkatastrofeissa tai suuronnettomuuksissa, vaikka esimerkiksi valtio on riskiarvioissaan luokitellut myös sotilaalliset uhat jonkinlaisiksi riskeiksi kunnille.”
”Uskon, että tässä mielessä joissain kunnissa kirjalliset suunnitelmat ovat päivittämättömiä. Suunnitelmissa pitäisi nyt tällä hetkellä ottaa voimakkaammin huomioon nykyinen turvallisuustilanne, uhka-arviot ja tietojen julkisuus”, Korhonen sanoo.
”Suunnitelmissa pitäisi nyt tällä hetkellä ottaa voimakkaammin huomioon nykyinen turvallisuustilanne, uhka-arviot ja tietojen julkisuus.”
Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että vaikka kaupunginvaltuustojen tai -hallitusten päättämät valmiussuunnitelmat olisivat vanhentuneita, kunnissa varautumis- ja valmiussuunnittelua tehdään jatkuvasti.
Julkiset asiakirjat voivat olla vanhentuneita, mutta kunnissa varautumista tehdään toimialojen sisällä.
”Se ei tarkoita sitä, ettei valmius olisi parantunut. Viime vuosina kunnat ovat tehneet paljon töitä varautumiseen esimerkiksi varautumalla hybridivaikuttamiseen tai varavoimakoneiden hankkimiseen.”
”Ympäri maata on myös järjestetty erilaisia paikallispuolustusharjoituksia ja sitä kautta viranomaisyhteistyö ja yhteistyö erityisesti puolustusvoimien kanssa on vahvistunut. Ne asiat, jotka ovat kehittyneet vastikään, eivät ole ehtineet näihin asiakirjoihin”, Korhonen kertoo.
Kuntaliitto lähetti kaikkiin Suomen kuntiin ylimääräisen muistion lopulta perjantaina puoliltapäivin.
”Valmiussuunnitelmien julkisuus on syytä tarkastaa ja arvioida, onko niissä mahdollisesti turvallisuusjärjestelyjä vaarantavia salassapidettäviä osuuksia. Yleisen valmiussuunnitelman voi poistaa tietoverkosta arvioinnin ajaksi”, kuntaliitto kirjoittaa muistiossaan.
Kuntaliitto muistuttaa kuntia myös nykyisestä turvallisuustilanteesta, joka on muuttunut erityisesti Venäjän aggression takia. Muistiossa kerrotaan, että kunnilla ei ole alunperinkään velvollisuutta julkaista julkisiakaan asiakirjoja verkossa.
”Myös sinänsä julkisten viranomaisen asiakirjojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa on syytä harkita etenkin nykyisen turvallisuustilanteen valossa. On myös huomattava, että tietoverkossa asiakirjan julkaisematta jättäminen on eri kysymys kuin asiakirjan salaaminen.”
17.11.2023 klo 13:54: Juttua päivitetty kohdilla kunnille lähetetystä muistiosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
