Suomen vanhin luonnonpuisto Malla täyttää 100 vuotta
Mallan luonnonpuisto Kilpisjärvellä on kasvattanut kävijämääriään vuosittain.
Laura Hokäjärvi ja Katarina Löfström nauttivat syyslomastaan Mallassa syyskuun lopussa. Myös koirat Halla, Äksy ja Tollo olivat mukana. Kuva: Sanne KatainenMoni tuntee tarun Mallan ja Saana-jättiläisten epäonnisista häistä.
Tarinassa komea Saana halusi viedä kauniin Mallan avioon, mutta Ruotsin kilpakosija Peltsa saapui häihin velhojen kanssa.
Kesken vihkitoimituksen velhojen taiat yllyttivät hyisen pohjoistuulen ja jäämassat juhlapaikalle. Saana kuljetti hädän hetkellä morsiantaan turvaan, mutta jää ehti muuttaa rakastavaiset tuntureiksi. Surevan Malla-neidon kyynelistä syntyi Kilpisjärvi.
Kivettyneet tunturijättiläiset kohoavat uljaina Kilpisjärven kylältä.
Suomen vanhin luonnonpuisto Malla Suomineidon käsivarressa täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia.
Mallan tunturiryhmä rauhoitettiin Venäjän vallan aikaan vuonna 1916. 22 vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue muutettiin luonnonpuistoksi sen erityisen lajiston takia.
Ensimmäiset viisi vuotta luonnonpuisto kuului Metsähallitukselle, minkä jälkeen se siirtyi välissä Metsäntutkimuslaitokselle. Vuodesta 2008 lähtien luonnonpuisto on kuulunut taas Metsähallitukselle.
Laura Hokajärvi ja Katarina Löfström koirineen valitsivat syyslomakohteekseen Mallan luonnonpuiston.
Tänään viisikko on vaeltanut 10 kilometriä ja päättää vaelluksensa Kilpisjärvelle. He pitävät ansaitun tauon Malla-neidon kyynelinä kutsutulla Kitsi-putouksella.
"Itse olen käynyt luonnonpuistossa jo useaan otteeseen", Löfström kertoo.
Hokajärvi kertoo tulleensa Mallaan rauhallisen erämaamaiseman ja selkeästi merkittyjen reittien perässä.
Viisikko on ilahtunut, että syyskuun lopun aurinko lämmittää eikä muita ole näkynyt reitin varrella.
"Mukavaa, kun kesän suuret ihmismassat ovat jo väistyneet", Hokajärvi sanoo.
Kävijöitä Mallassa on vuosittain 15 000, joista talviaikaan noin 3 000. Suurin sesonki on kesälomien lisäksi ruska-aika syyskuussa.
Kuten myös muissa Suomen kansallis- ja luonnonpuistoissa, myös Mallassa kävijämäärä on viime vuosina kasvanut.
"Vierailijatutkimuksen mukaan suurin osa kävijöistä tulee kotimaasta, mutta 15 prosenttia myös muualta", puiston johtaja Pekka Sulkava kertoo.
"Kesällä Ihmiset tulevat tänne valokuvaamaan ja vaeltamaan sekä talvella hiihtämään."
Historian siipien havina näkyy luonnonpuistossa. Toisen maailmansodan aikaisia poteroita ja ampumapesäkkeitä voi bongata vaellusreitin varrelta.
Luonnonpuiston länsikulmaan pystytettiin vuonna 1897 kolmen valtakunnan rajapyykki. Malla-laiva kuljettaa turisteja kesällä päivittäin rajapyykille Koltalahden satamaan Kilpisjärven kylältä.
Kolmen valtion rajapyykin lisäksi muita puiston nähtävyyksiä ovat vesiputous Kitsi ja Pikku-Mallan näköalapaikka.
Mallan luonnonpuiston erityispiirre on maaperän korkea kalkkipitoisuus. Se on syynä Mallan harvinaiseen tunturikasvilajistoon.
"Erityinen kalkkikivikerros löytyy Suomessa vain täältä Mallan alueelta ja Saana-tunturilta. Täällä elää kalkkivaikutteita suosivia hyönteisiä ja kasveja", Sulkava valaisee.
Erityisen harvinaisiin lajeihin kuuluvat perhosista tunturisiilikäs ja kukista jääleinikki.
Harvinaisen lajiston takia polulta poikkeaminen on kielletty. Sulkavan mukaan valtaosa kävijöistä kunnioittaa ohjeistusta.
"Porot tosin eivät poluista piittaa ja niiden kulkemista pitäisikin rajoittaa. Se on kuitenkin paliskuntien vastuulla."
Tämä juttu ilmestyy MT:n 100-vuotisjuhlalehdessä 26.10.2016
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
