Pohjola takaisin
päivän punkti
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström esittävät, että Pohjoismailla voisi olla yhteisesti omistettua sotamateriaalia. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomen ja Ruotsin yhteistä kalustoa.
Maailmassa on kaksi maata, joille Suomi on tärkeä. Toinen on Ruotsi ja toinen on Viro. Muut pärjäävät hyvin ilman meitäkin.
Virolle Suomi on tärkeä, koska se on naapuri ja meillä on kulttuuriyhteys. Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen myös talous ja politiikka sitovat Suomen ja Viron yhteen.
Ruotsi on vanha emämaa, josta on kopioitu meille miltei kaikki. Suomi taas on Ruotsille erityisen tärkeä ainakin yhdestä syystä. Suomi sijaitsee Ruotsin ja Venäjän välissä.
Samasta syystä Baltia, joka myös kuului aikoinaan Ruotsiin, on tärkeä Ruotsille. Ruotsin itäpuolella on Itämeri. Sen takana ovat Suomi ja Baltia, jotka ovat Ruotsin puskuri itään.
Ruotsalaisministerien ehdotus ei ole ollenkaan sellainen, että se kannattaisi panna roskakoriin. Rivien väliin on kirjoitettu paljon.
Bildt ja Enström toteavat, että lähialueet ovat tulleet Ruotsille entistä tärkeämmiksi.
Tässä on uusi painotus. Ruotsin puolustuspolitiikka on viime vuosina ollut sitä, että on hoidettu pääasiassa maailman kriisejä. Armeija on keskittynyt osallistumaan kansainvälisiin operaatioihin. Yleinen asevelvollisuus lopetettiin. Maavoimista on jäljellä lähinnä kunniakas historia.
Ilmavoimat ja osin merivoimatkin ovat vielä voimissaan. Mutta varsinaista sodankäyntikykyä Ruotsilla ei enää ole. Ruotsi ei tarvitse maa-armeijaa, koska mikään ei uhkaa sitä.
Nyt on ääni kellossa muuttunut, ja se on ihan hyvä. Suomella ja Ruotsilla on tarve tehdä yhteistyötä puolustuksessa monestakin syystä. Yksi syy on maantiede, jota on alettu opiskella uudelleen. Toinen on raha.
On halvempaa rakentaa ja ostaa tarvikkeita yhdessä kuin yksinään.
Suomessa ruotsalaisten ehdotukseen on suhtauduttu varoen. Kortit kannattaa katsoa kuitenkin loppuun asti.
Pohjoismainen yhteistyö on jäänyt EU-aikana lapsipuolen asemaan. Nyt aletaan huomata, että pohjoismaisella yhteydellä taitaa sittenkin olla käyttöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
