vierasyliö Työperäiset terveysongelmatkasautuvat maataloudessa

Maatalous on yksi riskialtteimmista toimialoista työtapaturmien esiintyvyyden suhteen. Myös ammattitaudit ja muut työperäiset sairaudet uhkaavat maatalousyrittäjien, lomittajien ja tiloille palkattujen työntekijöiden terveyttä.

Tutkimusten mukaan tapaturmat eivät jakaannu tasaisesti väestössä – osalle kertyy monenlaisia terveysongelmia selvästi enemmän kuin toisille. Maatalousyrittäjien toistuvista työperäisistä terveysongelmista on kuitenkin ollut vain vähän tietoa.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan työtapaturmat ja ammattitaudit sekä alentunut työkyky kasautuvat selvästi suomalaisten maatalousyrittäjien keskuudessa. Puolet työtapaturmista korvataan kymmenesosalle ja puolet ammattitaudeista kolmelle prosentille maatalousyrittäjistä.

Karjatilallisilla yleensä ja erityisesti maidontuottajilla on kohonnut riski toistuviin työperäisiin terveysongelmiin, mutta missään tuotantosuunnassa ei olla niiltä täysin turvassa.

Samaan aikaan yli kaksi viidesosaa maatalousyrittäjistä näyttää kykenevän työskentelemään vuosia – jopa vuosikymmeniä – ilman merkittäviä työperäisiä terveysongelmia.

Työperäiset tai muut tapaturmat ja sairaudet ovat vahvasti yhteydessä alentuneeseen työkykyyn maidontuottajilla yleensä ja heistä erityisesti naisilla.

Alentuneen työkyvyn esiintyvyys on jopa kymmenkertainen niillä maidontuottajilla, joilla on lääkärin diagnosoimia tapaturmia tai sairauksia verrattuna niihin, joilla diagnosoituja terveysongelmia ei ole.

Toistuvat lievät tai yksittäiset vakavat tapaturmat ja sairaudet sekä niistä aiheutuva työkyvyn heikentyminen voivat johtaa suuriin kustannuksiin, elämänlaadun merkittävään heikkenemiseen ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen. Tämä voi pakottaa vaihtamaan tilan tuotantosuuntaa tai jopa lopettamaan maataloustuotannon.

Sekä lieviin että vakaviin työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät yleisimmin karjanhoitoon kuuluvat työt ja välittömät syyt. Rasittavat työliikkeet ja asennot karjanhoitotöissä ovat yhteydessä toistuviin ongelmiin erityisesti tuki- ja liikuntaelimissä. Suuri osa karjanhoitotöihin liittyvistä terveysongelmista on kuitenkin onneksi lieviä.

Vakavia työtapaturmia sattuu suhteellisesti eniten viljatiloilla sekä kasvinviljelytöissä tilan tuotantosuunnasta riippumatta.

Väitöstutkimuksessa tunnistettujen riskitekijöiden mukaan työperäisiä terveysongelmia on erityisesti pitkän työuran tehneiden, ikääntyvien karjatilallisten ja erityisesti maidontuottajien keskuudessa.

Viimeksi mainittujen kohdalla saatiin lisäksi viitteitä siitä, että riskiryhmiin kuuluvilla on korkeintaan keskikokoinen tila ja kuormittavat työolosuhteet ainakin navetassa. Esimerkiksi rehunjakoa tai lypsyä keventävää tekniikkaa ei ole hankittu.

Tuotannon laajentaminen sekä sen myötä työympäristön ja -menetelmien kehittäminen puolestaan suojaavat työperäisiltä terveysongelmilta, mutta eivät toki poista riskejä täysin. Esimerkiksi kiireestä, väsymyksestä tai silkasta huolimattomuudesta johtuvia inhimillisiä virheitä sattuu joskus meistä jokaiselle, koska me emme ole robotteja.

Se ratkaisee, miten inhimillisten virheiden määrää kyetään vähentämään ja niiden seurauksia lieventämään.

Karjanhoitotyötä keventävän ja sujuvoittavan tekniikan hankkiminen sekä työtapojen kriittinen tarkastelu eivät ole suurien karjatilojen yksinoikeus, mutta se on niillä välttämätöntä. Kaikissa tuotantorakennuksissa niiden ikään ja karjamäärään katsomatta työtä kyetään ja sitä myös kannattaa helpottaa.

Korvattujen työtapaturmien ja ammattitautien kokonais- ja suhteelliset määrät ovat laskeneet viime vuosina. Tämä on positiivista sekä maatalousyrittäjien itsensä että heidän vakuuttajansa kannalta.

Sen sijaan vakavien työtapaturmien määrä ei ole juurikaan laskenut ja niiden suhteellinen määrä on jopa kasvanut viime vuosina, mitä voidaan pitää huolestuttavana. Trendeihin voidaan kuitenkin vaikuttaa harkituilla toimenpiteillä.

Tunnistettuja riskitekijöitä ja suojelevia tekijöitä voidaan käyttää maatalousyrittäjien ryhmittelyyn terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimenpiteiden kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Vakuutusteknisiä toimenpiteitä ja eri tahojen antamia asiantuntijapalveluita kannattaa räätälöidä määriteltyjen kohderyhmien tarpeita vastaaviksi. Esimerkiksi maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalveluita antavat tahot voivat teroittaa työkalujaan näiden tietojen avulla.

Erityisesti niitä maatalousyrittäjiä tai -yrittäjäpariskuntia, joilla on toistuvia lieviä tai yksittäisiä mutta vakavia työperäisiä terveysongelmia, kannattaa lähestyä. Ajoissa tehty väliintulo voi katkaista tapahtumaketjun, joka voi muuten johtaa pysyvään työkyvyn menettämiseen ja pahimmillaan jopa ennenaikaiseen kuolemaan.

Erityisen tärkeää on puuttua tilanteeseen silloin, jos ”terveysongelmaisella” tilalla harkitaan sukupolvenvaihdosta. On kaikkien etu, että viimeistään uusi polvi saa paremmat eväät pitkään ja terveeseen työuraan.

Nykyisten ja tulevien maatalousyrittäjien sekä muiden maatalousalalla työskentelevien tietoisuutta työperäisistä terveysongelmista, niiden kasautumisesta ja torjunnasta tulee lisätä muun muassa alan ammatti- ja täydennyskoulutuksessa.

Maatalousyrittäjät arvostavat erityisesti kokemusperäistä tietoa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tätä tietoa kannattaa hyödyntää.

Tärkeintä on torjua vakavia työtapaturmia ja ammattitauteja.

Jokainen haaveri on oppimisen paikka itselle ja myös muille.

JANNE KARTTUNEN

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana TTS Työtehoseurassa.

Avaa artikkelin PDF