Hyvinvointialueet terveysalan kasvun tueksi – tutkimukseen lisättävä resursseja ja rahoitusta uudistettava
Hyvinvointialueiden on oltava muutakin kuin palveluntuottajia – niiden tulee olla myös tulevaisuuden terveysinnovaatioiden kehittäjiä, kirjoittaa Tytti Määttä. ”Hyvinvointialueilla on oltava resurssit ja kannustimet tehdä korkealaatuista tutkimusta.”
lääkäri työssään. Kuvituskuva. Kuva: Viestimedian arkisto25.9.202412:13
Hyvinvointialueilla on ratkaiseva mutta usein aliarvioitu merkitys terveysalan kasvussa. Ne eivät ole pelkkiä sote-palveluiden tarjoajia, vaan myös tärkeitä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (TKI) edistäjiä sekä merkittäviä tulevaisuuden talouskasvun mahdollistajia. Tämä rooli on keskeinen, jos Suomi aikoo säilyttää kilpailukykynsä ja vastata terveyspalveluiden tulevaisuuden haasteisiin.
Terveysala on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista, ja sen kasvu nojaa vahvasti innovaatioihin. Hyvinvointialueilla tehtävä tutkimus tukee niin teknologiateollisuutta kuin terveyspalveluiden kehitystäkin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö on ollut merkittävää diagnostiikan ja lääketutkimuksen alalla. Yhdessä ne ovat kehittäneet uusia menetelmiä, jotka parantavat sairauksien varhaista toteamista ja hoidon tarkkuutta. Tämä on tuonut sekä tieteellistä arvostusta että kaupallista menestystä alueelle.
Kliinisten lääketutkimusten väheneminen on kuitenkin huolestuttava ilmiö, joka uhkaa Suomen terveysalan asemaa. Jos trendi jatkuu, Suomi menettää merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, ja uusien hoitomuotojen kehitys hidastuu.
Sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos tutkimus- ja kehitystoimintaa vahvistetaan. Hyvinvointialueilla on oltava resurssit ja kannustimet tehdä korkealaatuista tutkimusta.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on myös uudistettava, jotta TKI-toiminta voi kasvaa. Rahoitukseen tulisi lisätä kannustimia, jotka palkitsevat tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavia alueita. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ottamalla käyttöön malli, jossa on taloudelliset kannusteet ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen sekä yritysten toimeksiannosta tehtävään laite ja lääketestaukseen. Näin hyvinvointialueilla olisi taloudellinen motiivi hakea aktiivisesti tutkimusrahoitusta ja tehdä yhteistyötä yritysten ja yliopistojen kanssa.
Yliopistosairaalalisän kohdentuminen myös tutkimukseen ja innovaatioihin olisi tärkeä askel tässä uudistuksessa.
On aika toimia. Hyvinvointialueiden tutkimusrahoitusta on lisättävä ja TKI-toiminnalle on luotava selkeä kannustinjärjestelmä. Tämä varmistaisi, että Suomi voi säilyttää asemansa terveysalan globaalina edelläkävijänä.
Yhteistyö yliopistojen ja yritysten kanssa on avainasemassa. Panostamalla nyt TKI-toimintaan voimme varmistaa, että Suomi säilyy terveysteknologian huipulla.
Hyvinvointialueiden on oltava muutakin kuin palveluntuottajia – niiden tulee olla myös tulevaisuuden terveysinnovaatioiden kehittäjiä. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotta terveysala kasvaa ja menestyy globaalissa kilpailussa.
Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
