Viimeinen pajatso sammui
Suomessa 1920-luvulta alkanut pala rahapelihistoriaa tuli päätökseen keskiviikkona, kun RAY luopui viimeisestä pelikäytössä olleesta pajatsostaan. Pelin viimeisen lyönnin löi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski pääsi keskiviikkona vielä pelaamaan erän viimeisellä rahapelikäytössä olleella pajatsolla. Kuva: Jaana KankaanpääKolikkoja on lyöty Pajatsoon 1920-luvulta lähtien kymmeniä miljardeja kertoja, ja pelikoneet ovat olleet merkittävä osa kahviloiden, baarien ja huoltoasemien miljöötä. Pajatson pelaaminen on kuitenkin hiipunut 1980-luvulta alkaen, jolloin suomalaiset kiinnostuivat enemmän pokeri- ja hedelmäpeleistä.
"Nykypäivänä tehtyjen pelien on mahdotonta saavuttaa vastaavaa kymmenien vuosien kansansuosiota. Vaikea kuvitella, että jotakin tänä päivänä kehitettävää peliä pelattaisiin vielä 2080-luvulla", sanoo RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.
Pajatso on tuottanut nykyrahassa mitattuna 1,5 miljardia euroa sosiaali- ja terveysalan järjestöille.Koko RAY:n toiminta alkoi Pajatsoista vuonna 1938.
Historian saatossa sekä RAY:n tuotto että avustuskohteiden määrä ovat moninkertaistuneet. Tänä vuonna avustuksia ohjataan lähes 800 järjestölle ja sotaveteraaneille yhteensä 426 miljoonaa euroa.
"Suomalaisen järjestötoiminnan rahoitusmalli on ainutlaatuinen maailmassa. Ihmisten kynnys lähestyä nimenomaan kansalaisjärjestöjä on matala, ja sitä kautta apu kulkee inhimillisesti perille. Vaikka pajatsoja tulee ikävä, minulle on järjestöjen edustajana tärkeintä, että RAY pystyy tulevaisuudessakin turvaamaan rahoituksemme", Olavi Sydänmaanlakka sanoo.
Vaikka fyysinen ajatso siirtyy rahapelinä historiaan, RAY:llä on edelleen säilytyksessä kaikki toiminnassa olleet pajatsomallit, ja tulevaisuudessa oikeita pajatsoja on mahdollista nähdä ja pelata ilman rahapanosta RAY:n tapahtumissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
