uutistausta Cameronin vaalivoitto tukee EU:n yhtenäisyyttä

Viime viikon parlamenttivaalien voiton jälkeen voi konservatiivinen puolue hallita yhdistynyttä kuningaskuntaa enemmistöasemasta ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen.

Tämä ei suinkaan merkitse, että pääministeri David Cameronin huolet olisivat ohitse.

Kaikkea muuta.

Cameron on luvannut briteille EU-jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen vuoteen 2017 mennessä. Nyt hänen täytyy neuvotella muilta EU-mailta konkreettisia myönnytyksiä, millä taivuttaa saarivaltion EU-epäilijät äänestämään kyllä.

Cameronin ei kannata odottaa EU:lta erivapauksia, joiden toteuttaminen edellyttää perussopimusten muuttamista. Perussopimusten muutokset kestävät EU:n byrokratiassa kymmenen vuotta. Cameronilla on aikaa vain kaksi vuotta.

Yksi Cameronin suurista tavoitteista on ollut vähentää muista EU-maista Britanniaan virtaavien maahanmuuttajien määrää. Saksan liittokansleri Angela Merkel (CDU) on tehnyt selväksi, ettei Saksa tule sallimaan työvoiman vapaan liikkuvuuden rajoittamista.

Cameronille sopiva kompromissi olisi mahdollisuus estää ei-työvoimasyistä, siis sosiaaliturvan perässä saarivaltioon pyrkivien ihmisten saapuminen. Tällä pyrkimykselle löytyy kätevästi kannatusta Saksassa. Itse asiassa Cameron tekisi periaatteellisen likaisen työn monen muunkin EU-maan puolesta.

Myös EU:n maatalouspolitiikan kustannuksien leikkaukset ovat Britannian EU-kriitikoille mieleen.

EU:n nykyisen maatalousbudjetin leikkaaminen puoleen miellyttäisi Britannian äänestäjiä erittäin paljon, kommentoi London School of Economics’in Eurooppa instituutin professori Iain Begg Maaseudun Tulevaisuudelle.

Muita myönnytyksiä voivat olla muun muassa lupa säädellä vapaasti työaikalainsäädäntöä. Britanniassa esiintyy halua luopua EU:n 48 tunnin viikkotyöajan rajoituksesta.

Hankaliin tavoitteisiin voi päästä oikeiden kumppaneiden kanssa. On painavia syitä odottaa Cameronin ja Merkelin löytävän toisensa pyrkimyksessä sitoa Britannia jatkossakin EU:n piiriin.

Britannia on Saksalle tärkeä ja vaikutusvaltainen valuuttaunionin ulkopuolinen liittolainen. Hyvin ajankohtainen kumppanuusperuste on EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltava vapaakauppasopimus TTIP.

Saksan mahtava vientiteollisuus tarvitsee TTIP:in. Sopimusneuvottelut takkuilevat pahasti ja Merkel etsii Lontoon kautta tukea Saksan pyrkimyksille teollisuuden normien yhtenäistämiseksi Atlantin molemmin puolin. Samaan aikaan Merkeliä miellyttävät Cameronin vaatimukset EU:n sääntelyn parantamiseksi.

Cameron päihitti parlamenttivaaleissa konservatiivipuolueen oikean laidan.

Tappiollisten vaalien jälkeen olisi Cameronin seuraajaksi puolueen johtoon mitä luultavimmin noussut EU-kriittisempi poliitikko.

Cameron peittosi myös EU:n vastustamisella ratsastavan Ukip-puolueen.

Tuhannen punnan kysymys kuuluu nyt: riittävätkö David Cameronin neuvottelijan kyvyt saamaan Brysselistä tarpeeksi vakuuttavia lahjoja jaettavaksi brittiäänestäjille?

Cameronin vaalivoitto teki Britannian eron EU:sta aiempaa vähemmän todennäköiseksi, muotoilee professori Begg.

Avaa artikkelin PDF