Turska saattaa kantaa maailmansodan aikaista myrkkyperintöä – upotetut aseet riesana myös merenpohjan rakentajille
Itämereen on upotettu arviolta 50000 tonnia kemiallisia aseita. Nostaako ylös vai antaako olla? Valinta on aina vaikea, sillä molemmissa on riskinsä.
Toisen maailmansodan voittajamaat päättivät upottaa ylimääräisiä aseita Itämereen. Päätöksen vaikutuksia ei osattu ennakoida. Sittemmin huomattiin, että aseista vuotaa myrkyllisiä kemikaaleja. Kuva: Kari SalonenMaailmansotien aikaiset ammukset ja aseet saastuttavat Itämerta ja sen eliöitä, kertoo Helsingin Yliopisto.
Upotettujen taisteluaineiden vuotaminen mereen on tiedetty jo aiemmin.
Viime vuosina tutkimus on osoittanut, että pohjaan vuotavat arseenipitoiset taisteluaineet siirtyvät muun muassa kaloihin ja hummereihin.
Esimerkiksi Bornholmin alueen turskista joka seitsemännestä on löytynyt jäämiä kemiallisista aseista vuotaneista fenyyliarseeniyhdisteistä.
Asekemikaaleista syntyy merenpohjassa myös uusia aineita, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta.
Mereen upotettuja aseita tutkii Helsingin yliopistoon kuuluva Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin.
Upotusalueita alettiin järjestelmällisesti kartoittaa 1990-luvulla. Silti niistä tunnetaan vain keskeisimmät.
Itämeren rantavaltiot joutuvat punnitsemaan jatkuvasti, kummasta koituu suuremmat riskit: vuotavien aseiden nostamisesta vai niiden jättämisestä sijoilleen.
Kaasuputkien ja merituulivoiman rakentaminen on lisännyt myös yritysten kiinnostusta ongelman ratkaisuun. Merenpohjaan ei voi rakentaa turvallisesti, jos siellä on aseita tai ammuksia.
Päätöksentekoon tarjoaa tukea Itämeren rantavaltioiden yhteinen, EU:n rahoittama Daimon-projekti. Verifin osallistuu hankkeeseen.
Itämeressä arvioidaan Daimonin verkkosivujen mukaan olevan kaikkiaan noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
