Uutistausta Epäpyhä allianssi

Ukrainan sodassa on vuodessa saatu hengiltä 6 100 ihmistä ja toista miljoonaa on joutunut lähtemään kodeistaan.

Yhtään sodan vastaista mielenosoitusta ei Suomessa ole järjestettu – eikä niitä ole juuri järjestetty muissakaan niin sanotuissa länsimaissa.

Syynä on amerikkalaisvastainen fundamentalismi. Sitä sairastaville viholliseni vihollinen on ystäväni.

Mitä röyhkeämmin Vladimir Putin haastaa Yhdysvallat, sitä suurempaa kunnioitusta hän nauttii punavihreän äärivasemmiston keskuudessa.

Amerikkalaisvastainen fundamentalismi kukoistaa myös keskustelussa, jota käydään Euroopan unionin ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksesta.

Sitähän on jo Suomessakin ehditty vastustaa mielenosoituksin, vaikkei sopimuksen sisällöstä ole mitään varmaa tietoa.

Muutaman hörhön marssia Yleisradiokin kuin vanhasta muistista kunnioitti uutislähetyksissään.

Viime viikolla Euroopan parlamentti järjesti sopimusneuvotteluista seminaarin kaikista EU:n jäsenmaista tulleille toimittajille.

Kävi ilmi, että kauppasopimusta vastustaessaan Euroopan punavihreä äärivasemmisto on löytänyt itselleen liittolaisen maanosamme mustanruskeasta äärioikeistosta.

Parlamentti on nyt ensi kertaa mukana kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa, koska uusien sääntöjen mukaan kauppasopimus on alistettava parlamentin hyväksyttäväksi. EU:n puolesta neuvottelut käy komissio, mutta sen on koko ajan oltava perillä parlamentin mielialoista.

Seminaarin jälkeen ei jäänyt epäselväksi, että parlamentti ottaa uuden vastuunsa vakavasti. Toukokuun lopulla parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta laatii neuvotteluja koskevan julkilausuman, joka tulee täysistunnon käsittelyyn kesäkuun alussa.

Neuvotteluja on nyt käyty

18 kuukautta ja noin puolet

25 neuvotteluluvusta on saatu avattua. Lausumassaan parlamentti ottaa kantaa sekä neuvotteluissa tähän asti saavutettuun edistykseen että asettaa tavoitteet neuvottelujen loppusuoraa varten.

EU:n ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus on jättimäinen hanke.

Tavoitteena on luoda 850 miljoonan kuluttajan markkina-alue, joka ulottuu Hawaijilta Utsjoelle.

Osapuolet tuottavat reilusti yli puolet maailman kaikesta tuotannosta ja ne ovat toistensa suurimpia kauppa- ja investointikumppaneita.

Perinteiset kaupan esteet, tullit ja kiintiöt, ovat paljolti

poistuneet Yhdysvaltain ja EU:n välisestä kaupasta. Suurimman ongelman muodostavat ja suurin hyöty syntyy epäsuorien kaupanesteiden poistamisesta eli siis erilaisten säädösten yhtenäistämisestä.

Säädökset kuuluvat kuitenkin kaikissa maissa parlamenttien toimivaltaan. Siksi sopimuksen vastustajat uskovat, että kauppasopimuksella vain siirretään valtaa demokraattisilta elimiltä rikkaille monikansallisille yrityksille.

Erityisen voimakkaana tämä pelko koetaan investointisuojan osalta, jonka suomalainenkin asiantuntija tuomitsi suoralta kädeltä jo ennen kuin neuvottelut olivat edes alkaneet. Toissaviikolla EU:n ruotsalainen kauppakomissaari julkisti asiasta 12-sivuisen muistion, jossa osoitettiin, miten suurin osa ongelmista voitaisiin helposti ratkaista.

Parlamentin seminaarissa punavihreän äärivasemmiston edustajat tekivät selväksi, että ihan riippumatta siitä, millaisen sisällön sopimus lopulta saa, sillä ei tavalliselle kansalaiselle luoda mitään etuja, kaikki

hyöty menee kaupan osapuolille. Eteläisen Euroopan äärioikeiston edustaja ilmoitti olevansa sataprosenttisesti samaa mieltä.

Onneksi parlamentin selvä enemmistö on toista mieltä. Sen puolesta työtä johtaa maltillinen saksalainen sosialidemokraatti Berndt Lange, joka korosti, että alemmat hinnat, valikoiman monipuolistuminen ja varmistettu tuoteturva koituvat kaikkien eduksi – sopimuksen talouskasvua nopeuttava vaikutus tuo työtä ja toimeentuloa sadoille tuhansille.

Suomeen Lange lähetti nämä terveiset: Te teette maailman parhaita jäänmurtajia. Niitä

ei kuitenkaan saa myydä Yhdysvaltoihin. Me teemme hartiavoimin työtä myös tämän kaupan esteen poistamiseksi.

Avaa artikkelin PDF