Kuka kannatusilmoituksia kerää? Rehnin ja Haaviston kampanjat korostavat eroa puolueeseen, Aaltolan tiimissä uskotaan kansan ”luonnonvoimaan”

Mika Aaltolan kannattajakortteja kerättiin runsas viikko sitten Tampereella Tammerkosken sillalla. Kuva: Joonas Immonen

Tammikuun presidentinvaaleihin kannatusyhdistyksen jäseninä pyrkii poikkeuksellisen moni ehdokas. Kyselyjen perusteella toisen kierroksen paikasta heistä kilpailee ainakin kolme: Pekka Haavisto, Mika Aaltola ja Olli Rehn.

Valitsijayhdistykset eivät kuitenkaan ole täysin tasa-arvoisia. Niin vihreä Haavisto kuin keskustalainen Rehnkin saavat puolueiltaan vetoapua, vaikka eivät virallisesti puolueen ehdokkaita olekaan.

Ehdokkaiden kannattajakortteja on esimerkiksi kerätty puolueiden tapahtumissa, ja kampanjoissa on mukana puolueiden toiminnasta tuttuja kampanjaosaajia.

Kansanliikkeisiin on kuitenkin lähtenyt useita puolueiden ulkopuolisia, molemmista kampanjoista vakuutetaan.

”Vapaaehtoisiksi on lähtenyt ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Totta kai mukana on vihreitäkin, mutta on myös ihmisiä joilla ei ole puoluetaustaa tai jotka ovat olleet jonkin toisen puolueen toiminnassa mukana”, kommentoi Haaviston kampanjan viestintäpäällikkö Jarno Lappalainen.

Rehnin kampanjapäällikkö Petri Uusikylä myöntää keskustan avun avoimemmin.

”Keskustan organisaatio on meille todella tärkeä. Se on iso koneisto ja siellä on valtavasti ihmisiä, jotka ovat tottuneet tekemään kampanjatöitä.”

Myös Uusikylä silti korostaa kampanjassa olevan mukana paljon keskustan ulkopuolisia kansalaisia.

Olli Rehnin (kesk.) kampanja sai näyttävän startin kesäkuun lopussa. Kampanjassa on mukana paljon keskustalaisia aktiiveja. Kuva: Carolina Husu

Siinä missä Haaviston ja Rehnin valitsijayhdistysten uskottavuuden haasteena on pesäeron tekeminen puolueisiin, liittyvät Aaltolan kampanjan uskottavuusongelmat juuri siihen, ettei hänen taustallaan ole kokenutta kampanjaorganisaatiota.

Aaltolan kampanjayhdistyksen puheenjohtaja Valtteri Vuorisalo kuvailee kampanjan tilannetta tällä hetkellä startup-meiningiksi.

”Meillä on muutaman viikon vanha yhdistys. Aloitettiin siitä, että meillä oli nolla ihmistä ja nolla euroa.”

Vuorisalo kutsuu kampanjaa luonnonvoimaksi. Hänen mukaansa kampanjan johto pyrkii lähinnä koordinoimaan kansalaisten itse aloittamaa korttien keräystä ja kampanjointia.

"Ihmiset ovat printanneet ja laminoineet Mikasta kuvia ja printanneet kannattajakortteja ja menneet itse kadulle keräämään nimiä. Me yritetään olla olematta tiellä”, Vuorisalo kuvailee.

Vuorisalon mukaan yhtenäinen kampanjailme korttien kerääjille ja kampanjoijille on tulossa tarjolle, mutta aktiivit käyttävät niitä, jos tahtovat.

Tällä hetkellä kampanjaa koordinoidaan ennen kaikkea Facebook-ryhmissä.

”Fakta on se, että kyllä se kotikutoisuus, mikä me kannetaan ylpeydellä, on osa meitä. Meillä ei ole sellaista organisaatiota kuin muilla. Sitä kautta meillä ei ole mahdollisuutta tehdä kaikkia samoja asioita kuin muilla”.

Pekka Haaviston (vihr.) kampanjaan lähti vuonna 2012 mukaan paljon julkisuuden henkilöitä ja kulttuuriväkeä puoluetaustasta riippumatta. Samanlaista liikettä toivottaneen tälläkin kertaa. Kuva: Sanne Katainen

20 000 kannattajakortin kerääminen on melkoinen ponnistus, mutta presidentinvaalikampanjassa se on vasta mittatikku sille, ketkä pääsevät kisaan mukaan.

Kampanjoissa onkin korttien lisäksi käynnissä myös varainkeruu ja maanlaajuisen kampanjaorganisaation rakentaminen. Kaikki kampanjat arvioivat kampanjajoukon kooksi jopa tuhansia henkilöitä.

Kerätyn rahan määrää kukaan ei kommentoi. Lappalainen ei halua kommentoida kampanjan tavoitettakaan. Uusikylä ja Vuorisalo myöntävät uskottavan kampanjan vaativan vähintäänkin useiden satojen tuhansien budjetin.

Kaikki kolme kampanjaa kehuvat kannattajakorttien keräämisen sujuvan hyvin. Vuorisalo kommentoi keräystahdin olevan sellainen, että ”hän nukkuu yönsä hyvin”. Kerättyjen korttien määrästä luvataan kertoa enemmän tulevaisuudessa.

Uusikylän mukaan Rehnillä on kortteja kerättynä viisinumeroinen luku, eli yli 10 000. Hänen mukaansa merkit viittaavat siihen, että keräys voitaisiin saada valmiiksi syyskuun aikana.

Lappalainen ei kerättyjen korttien määrää kommentoi, mutta Haavistolla 20 000 kortin määrä on todennäköisesti jo täynnä, tai ainakin lähellä sitä.

Kortit tarkastavalle Helsingin vaalipiirilautakunnalle on toimitettu tarkastettavaksi jo noin 15 000 kannatuskorttia, mutta niitä ei kaikkia ole vielä tarkistettu.

Haavisto arveli myös itse Iltalehden haastattelussa jo elokuun alussa, että tarvittavat kortit saattavat olla jo kasassa.

Kortteja kerättäneen kaikissa kampanjoissa tarkoituksella ylen määrin, koska se luo tunnetta korkeasta kansansuosiosta. Osa saatetaan myös hylätä vaalipiirilautakunnassa puutteellisten tai epäselvien tietojen vuoksi.

Kannattajakortit tarkistaa Helsingin vaalipiirilautakunta, joka on toivonut kortteja toimitettavan sille erissä.

Toistaiseksi kortteja on toimittanut vain Haaviston kampanja kahdessa erässä.

Viimeinen päivä kannatusilmoitusten palauttamiselle on 12. joulukuuta.

Vuonna 2018 Sauli Niinistön uudelleenvalintaan tähdännyt kansanliike keräsi virallisten tietojen mukaan 156 000 kannatusilmoitusta.

Juttua muokattu 6.3.2023 kello 9.19. Lisätty tieto Haaviston kampanjan vaalipiirilautakunnalle toimittamien korttien määrästä ja Haaviston aiempi lausunto Iltalehdelle.