Käsityö tuo tekijälleen niukan elannon – Vain prosentti heistä pääsee sairaanhoitajan vuosiansioon

Isänpäivä näkyi utajärveläisen ompelija Riikka Koskisen tilauksissa. Syksyllä hän ompeli paljon boksereita. Kuva: Pekka Fali

Vaatteet Riikka Koskinen ompelee pääosin työtilassaan, joka on työmaakontti pihamaalla. Kuva: Pekka Fali

Vuosituhannen alussa alkanut käsityöbuumi on edelleen voimissaan, sanoo Käsi- ja taide­teollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. Yksi kolmesta suomalaisesta harrastaa käsitöitä ainakin kerran kuussa.

Kaikenikäiset tekevät käsitöitä, nuoret mielellään esimerkiksi koruja. Hyytiäinen uskoo, että hekin lopulta innostuvat perinteisistä käsitöistä.

”Uskon, että jossain vaiheessa nuoretkin huomaavat, kuinka rauhoittavaa on pysähtyä käsityön ääreen.”

Yrittäjien määrä alalla on vähentynyt koko 2010-luvun. Vuonna 2017 alle kymmenen henkilöä työllistäviä käsityö­yrityksiä oli 6 620.

Yrityksistä 75 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. Hieman alle puolet alan yrittäjistä työskentelee osa-aikaisesti. Työ on usein kausiluontoista ja painottuu esimerkiksi joulumarkkinoiden aikaan.

Yrittäjien tulo on niukkaa verrattuna suomalaisten keski­ansioon. Alan yrittäjistä puolella YEL-tulot jäävät alle 13 000 euroon vuodessa. Vain yhdellä prosentilla tulo on vähintään 30 000 euroa.

Alalla on kuitenkin Hyytiäisen mukaan nähtävissä, että uuden sukupolven yrittäjät ovat kasvuhakuisia.

”He lähtevät siitä, että yrittäjyys voi olla globaalia, sitä pidetään ihan itsestään selvänä. Heillä on myös valmiuksia lähteä rakentamaan verkkokauppaa.”

Sekä Riikka Koskinen Utajärveltä että Oda Koivisto Inarista myyvät käsitöitään perinteisesti myyjäisissä. Sosiaalisen median ja verkkokaupan merkitys myyntikanavana kasvaa.

Utajärveläinen Riikka Koskinen ompelee keittiön pöydän ääressä päivän ensimmäiset vaatteet samalla, kun hänen nuorimmat lapsensa syövät aamupalaa.

31-vuotias Koskinen perusti yrityksensä pari vuotta sitten. Koulun käsitöistä hän ei välittänyt, mutta lasten synnyttyä hän ompeli ensin heille pehmoleluja, sitten vaatteita. Ne nähtyään ystävät pyysivät tekemään lastenvaatteita ja sen jälkeen ystävien ystävät.

Ajatus ompeluyrittämisestä syntyi.

Koskinen tekee pääasiallisesti tilaustöitä. Nyt kysyntää on eläinaiheisille, etenkin kettu­kuvioisille, lastenvaatteille. Kun asiakas on naputellut tilauksen, saa hän noin viikon kuluessa vaatteen postitse.

Päivässä Koskisen käsissä syntyy tavallisesti 7–10 vaatetta, paljon paitoja, leggingsejä ja kokopukuja taaperoikäisille.

Koskisen viidestä lapsesta kaksi nuorinta ovat kotona äidin kanssa. He auttavat mielellään etsimällä äidin toiveiden värisiä resoreja samalla, kun Koskinen leikkaa kankaita.

Ompelukone surisee omassa työtilassa Koskisen pihalla työmaakontissa. Sinne Koskinen suuntaa, kun hänen viljelijänä työskentelevä miehensä on tullut kotiin.

Käsityöyrittäjä Oda Koiviston päivä saattaa alkaa esimerkiksi lankojen värjäämisellä. Silloin avotulella pihan nokipadassa suomenlampaasta saatujen villalankojen kanssa kiehuvat esimerkiksi seitikit väriä antamassa.

Tosin juuri nyt työksi valikoituu todennäköisesti koruihin käytettävien helmien ja nahan värjääminen sisällä. Näin siksi, että Koivisto asuu Inarissa, jossa on jo täysi talvi, eikä pihalla tarkene touhuta.

Koivisto on toiminut yrittäjänä jo vuosikymmeniä. ”Käsityöllä elää, mutta en väitä, että näin on kaikilla. Tiedän, että joillakin yrittäjillä on todella vaikeaa.”

Koivisto saa tuloja myös matkailusta.

Koskinenkin sanoo, että työllä tulee toimeen. ”Varmaan paremmin saisin, jos olisin päivätöissä.”

Tätä työtä hän kuitenkin haluaa tehdä vastaisuudessakin. ”Tykkään tehdä tätä työtä, koska saan luoda jotain kaunista. Ihaninta on nähdä etenkin lasten onnelliset ilmeet, kun he saavat vaatteen, jonka ovat itse tilanneet.”

Koivisto sanoo, että käsitöiden tekeminen ei ole vain elinkeino, vaan sen lisäksi myös elämäntapa.

”Saadakseen nauttia tekemisen riemusta moni käsityöläinen on valmis tinkimään leivän leveydestä.”

Molemmat myyvät töitään myyjäisissä. Koskinen saa asiakkaita sosiaalisen median kautta ja myy verkkokaupassa. Koivistokin on aikeissa ottaa sen myynti­kanavakseen. Hänellä on myös jälleenmyyjiä.

”Kieltämättä kotimaisen käsityön ostamisen esteenä voi olla sen hinta”, Koivisto sanoo.

Yrittäjät kuitenkin kertovat, että ostajia yksilölliselle tuotteelle on. Asiakkaita kiinnostaa esimerkiksi, kuka tuotteen on valmistanut ja mitä materiaaleja on käytetty.

”Asiakkaat ovat koko ajan valveutuneempia”, Koivisto sanoo.

”Luulen, että ihmiset tilaavat vaatteita laadun ja kotimaisuuden vuoksi. Miksei ostaisi vaatetta, joka kestää käytössä useammalla lapsella?” Koskinen sanoo.