Viljan tuotantokustannusten hallinta parantaa kannattavuutta
Viljamarkkinoilla hinnat olivat korkealla vuosina 2011–2012. Korkea hintataso riitti pitämään taloudellisen tuloksen plussan puolella, vaikka tuotantokustannukset nousivat selvästi.
Viime syksystä alkaen viljan hinnat ovat alentuneet reippaasti, mutta kustannukset ovat edelleen pysyneet korkeina.
Viljelyssä tulisi tavoitella entistä korkeampaa satoa,
etteivät nousevat kustannukset syö tulosta.
Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja ajantasainen laskenta antavat hyvän pohjan viljelypäätöksiin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseen.
Nykyisillä hintasuhteilla kannattava tuotanto edellyttää markkinoilla ja sadon määrässä onnistumista sekä tuotantokustannusten pysymistä hallinnassa.
Pro Agrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksista on nähtävissä, että parhaan neljänneksen tulokseen vaikuttavat eniten keskiarvoja parempi sadon määrä ja siitä saatu hinta sekä muita pienemmät kiinteät kustannukset.
Hyvälaatuisella sadolla on aina mahdollista saada keskimääräistä parempi hinta. Lisäksi myynnin ja hintasuojauksen oikea ajoitus vaikuttavat suuresti lopputulokseen.
Viime vuonna kehittämisryhmien tuloksissa kaikkien kevätviljojen tulos oli heikko vaihdellen rehuohran 100 euron tappiosta kevätvehnän 10 euron voitolliseen tulokseen hehtaarilta.
Heikkoihin kannattavuuksiin olivat syinä noin neljänneksen laskeneet sadon markkinahinnat ja korkeina pysyneet viljelyn kustannukset.
Sadosta saatuja tuottoja pienensi merkittävästi viljan hinta, joka oli noin 50 eurolta tonnilta alempi kuin edeltävällä kaudella. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat olleet nousussa vuodesta 2007 alkaen. Esimerkiksi vuosien 2009–2011 keskimääräisiin viljelyn kustannuksiin nähden vuoden 2013 kustannukset olivat lähes neljänneksen suuremmat.
Viljelykustannuksista erityisesti lannoite- ja muut kustannukset, jotka sisältävät poltto- ja voiteluaineiden kustannukset, ovat nousseet eniten, ja niissä on myös eniten ollut vuosittaista vaihtelua. Sen sijaan siemen- ja kasvinsuojelukustannukset ovat pysytelleet suhteellisen vakaina.
Ennakkolaskelmien mukaan kevätvehnän tuotantokustannus vuonna 2014 on lähes samaa tasoa kuin viime vuonna 4,5 tonnin hehtaarisadolla.
Jos kevätvehnäsato olisi viisi tonnia hehtaarilta, tuotantokustannukset alenevat noin 25 euroa tonnilta, vaikka tuotantopanoksia käytettäisiin hieman enemmän.
Mikäli tuotantopanoksia lisäämällä satoa saataisiin kuusi tonnia hehtaarilta, tuotantokustannus alenee yli 60 euroa tonnilta.
Tuhannen kilon sadonlisäys ei välttämättä ole helppoa, eikä onnistu tuotantopanosten käyttöä lisäämällä. Se vaatii maan rakenteen ja vesitalouden hyvää kuntoa, viljelykiertoa sekä edullisten esikasvivaikutusten ja parhaiden lajikkeiden hyödyntämistä.
Kun nämä tekijät ovat kunnossa, tällöin ei välttämättä edes tuotantopanosten käyttöä tarvitse lisätä sadonlisien saamiseksi. Samalla saadaan puskuria myös sään ääri-ilmiöiden torjumiseksi.
Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet on kiinteitä kuluja eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluja sekä yleiskustannuksia.
Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. Viljelypinta-alaan nähden liian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi koneurakointiin.
Tuotantoon kiinnitetylle pääomalle olisi saatava käyttökelpoinen korko. Kasvintuotannon talousseurannan laskelmissa käytettävä korkoprosentti omalle pääomalle on viisi prosenttia. Se vastaa pääoman tuoton ohjearvoissa tyydyttävän kannattavuuden alarajaa.
Tilojen välisissä tuloksissa suurimmat erot ovat olleet sadon määrissä ja konekustannuksissa.
Viime vuosina eroja ovat selittäneet viljelykasvista riippuen yhä enemmän myös lannoituskustannukset ja sadon myyntihinta.
Vuoden 2013 tuloksissa parhaimmat tilat ovat päässeet kevätvehnän tuotantokustannuksessa 239 euroon tonnilta. Näillä satotaso oli 5 000 kiloa, lannoituskustannus 178 euroa ja konekustannukset 199 euroa hehtaaria kohti.
Vastaavasti heikomman tuloksen tekijöillä kevätvehnän tuotantokustannus oli 380 euroa tonnilta, kun satotaso oli 4 000 kiloa, lannoituskustannus 170 euroa ja konekustannus 305 euroa hehtaarilta.
Tulokset käyvät ilmi Pro Agrian Lohkotietopankin tuloksista, johon on kerätty Pro Viljelys -viljelyn kehittämisryhmien talousseurannan tuloksia kymmenen vuoden ajalta 600–1 000 tilalta vuosittain.
Tieto omista viljelykustannuksista helpottaa päätöksentekoa satoa myytäessä, kun vaihtelevia hintaennusteita verrataan omiin tuotantokustannuksiin. Toisaalta tuotantokustannusten laskennalla saadaan selville tuotantoa eniten rasittavat kuluerät.
Jos tilan tuotantokustannukset poikkeavat huomattavasti keskimääräisestä, on syytä arvioida oman tuotannon kustannusrakennetta ja miettiä sopivia ratkaisuja toisaalta sadon lisäämiseksi ja toisaalta kustannusten hallitsemiseksi.
Pohtiminen on hyvä aloittaa niistä peltolohkoista, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, ja niistä kustannustekijöistä, jotka poikkeavat eniten keskimääräisestä. Kaiken tulee perustua suunnitelmalliseen viljelyyn eli tuotetaan sitä, mistä on kysyntää.
Kasvintuotannon tuotantokustannuslaskelman tekeminen auttaa hahmottamaan millä hinnalla, milloin ja millaisissa erissä kannattaa sato myydä.
Pro Agrian asiantuntijat tekevät tilan tietoihin ja toteutuneisiin tuloihin ja menoihin perustuvia tuotantokustannuslaskelmia. Tämän lisäksi netissä toimivalla laskurilla, Tuottopehtorilla www.tuottopehtori.fi pystyy vertailemaan eri tuotannontekijöiden vaikutuksia tuotantokustannuksiin.
SARI PELTONEN
Pro Agria Keskusten Liitto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
