Akkajahti vahvistaa naisverkostoja
PYHTÄÄ (MT)
Kartta, kompassi ja kalistimet käteen ja menoksi. Linja suorassa, naapuri näköetäisyydellä, mekastus sallittua ja suotavaa.
Saalisvietti kasvaa joka askelella.
Passipaikan tuntumaan höynäytetty nuori hirvisonni taipuu lopulta koiran takaa-ajon uuvuttamana ampujan luotiin.
Ruho ristitään Reinoksi.
Stora Enso Metsän kuudetta kertaa järjestämä Akkajahti kokosi lokakuun puolivälissä parikymmentä metsätaloudessa vaikuttavaa naista Pyhtäälle Kymenlaaksoon.
”Miehillä tuntui olevan aina niin hauskaa metsällä, joten halusimme järjestää naisille oman jahdin”, idean äiti, markkinointipäällikkö Merja Simonen Stora Ensosta kuvailee.
Akkajahtiin osallistuminen on muodostunut monille jo perinteeksi.
”Parasta jahdissa on naisten välisten verkostojen vahvistaminen”, sanoo 12 vuotta metsästystä harrastanut PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.
”Syksyisessä metsässä ja taukonuotiolla on ihan eri tunnelma kuin jossain iltatilaisuudessa Helsingissä. Kun ihmiset tulevat tutuiksi, myöhemmin on paljon helpompi soittaa työasioissa”, hän jatkaa.
Akkajahtien johtamisesta vastaa paikallinen metsästysseura Rannikon Jahtimiehet.
”Seura on innoissaan, kun saavat runsain määrin reippaita ajomiehiä hirvijahtiin”, Simonen kertoo.
Valtaosa osallistujista nauttii ajoketjussa kalistelusta, mutta myös naisampujia on mukana muutama.
Simosen mukaan jahti on myös innostanut naisia suorittamaan metsästystutkinnon.
Suomen Metsästäjäliiton mukaan naisten osuus metsästystutkinnon suorittajista on viime vuosina noussut.
Vuonna 2011 Suomessa oli liki 312 000 metsästyskortin lunastanutta ihmistä. Naisia heistä oli 18 000 eli kuusi prosenttia.
”Naisia metsästyksen pariin houkuttelee erityisesti koiraharrastus”, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simelius. Myös vanhojen sukupuoliroolien tuulettaminen on yksi syy.
Naismetsästäjien määrän lisääntyminen ei kuitenkaan heti näy metsästysseuroissa.
”Erityisesti Etelä-Suomessa nuorten ja naisten on vaikea päästä seuroihin”, Simelius kertoo.
Tiheästi asutuilla seuduilla metsästysmaita on vain vähän, eikä uusilla jäsenillä välttämättä ole sidoksia maanomistajiin.
”Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla sen sijaan pääsee jo paremmin seuroihin”, hän lisää.
Metsästäjäliitolla on oma naistoimikunta, joka muun muassa järjestää naisille omia ampumakoulutuksia. Jotkut kokevat miesten läsnäolon häiritseväksi, Simelius toteaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
