Etelämantereen saarilta löytyi 1,5 miljoonaa pingviiniä – kakka näkyy avaruuteen asti

"Elokuun 2016 jälkeen meren jääpeite on pysynyt huomattavasti keskiarvon alapuolella", sanoi meteorologi Phil Reid. Kuva: LEHTIKUVA/AFP

Etelämantereen saarilta on löydetty suuri, tutkijoille aiemmin tuntematon pingviiniyhteisö. Tutkijoiden mukaan piskuisilla Danger-saarilla asuu yli 1,5 miljoonaa jääpingviiniä.

Tutkijat ovat löydöksestä riemuissaan, koska muualla Etelämantereella pingviinien kannat ovat olleet laskussa jäätiköiden sulamisen takia.

Danger-saaret sijaitsevat mantereen pohjoisimmassa kärjessä, yli tuhannen kilometrin päässä Etelä-Amerikasta. Tutkijat kiinnostuivat saarista, kun satelliittikuvissa niitä näytti peittävän linnunkakka.

Tarkemmat otokset osoittivat havainnon todeksi. Siitä huolimatta tutkijat eivät alkuun olleet uskoa, kun laskelmat kertoivat saarilla elelevän satojatuhansia pingviinejä.

"Oli yllätys, että pingviinejä löytyi niin paljon. Ensin ajattelimme, että se on virhe", kertoo kansainväliseen tutkijaryhmään kuulunut Heather Lynch.

Varmistaakseen laskelmansa tutkijat kuvasivat saaria lennokkikameroilla ja matkasivat paikan päälle lintuja laskemaan. Aiemmin saariryhmää ei ole juuri päästy tutkimaan, koska se on yleensä paksun jään saartama.

"Niitä kutsutaan Danger-saariksi (suom. Vaara-saaret) syystäkin. Aluetta peittää suurimman osan vuotta paksu merijää, ja keskikesälläkin sinne on vaikea päästä tekemään tutkimusta", Lynch kertoo.

Jääpingviinit ovat yksi Etelämantereen viidestä pingviinilajista. Ne kasvavat noin 70-senttisiksi ja painavat kolmesta kuuteen kiloa. Ravinnokseen jääpingviinit syövät lähinnä krillejä, pieniä läpikuultavia äyriäisiä.

Tutkijoiden mukaan löydös on innostava siksikin, että Danger-saaret ovat toistaiseksi kärsineet verrattain vähän ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Siksi on todennäköistä, että pingviinien elinolot pysyvät melko vakaina saarilla lähitulevaisuudessakin. Silti myös suojelua tarvitaan.

"Nyt kun tiedämme kuinka tärkeä tämä pieni saariryhmä on, sitä tulisi suojella ylikalastuksen vaikutuksilta", Lynch sanoo.

Tutkijaryhmään kuului tutkijoita Yhdysvalloista, Britanniasta ja Ranskasta. Tutkimus julkaistiin alun perin Scientific Reports -tiedejulkaisussa

Etelämantereen jääpeite vajosi taas

Australian viranomaiset puolestaan kertoivat perjantaina, että Etelämantereen jääpeite on vajonnut mittaushistorian toiseksi alhaisimmalle tasolle. Yli puolen vuosisadan mittaushistorian alhaisin taso saavutettiin viime vuonna.

Mittauksia tekevän viraston mukaan jääpeitettä oli satelliittikuvien mukaan 2,15 miljoonan neliökilometrin alalla, kun jäätä vuosi sitten oli 2,07 miljoonaa neliökilometriä.

"Elokuun 2016 jälkeen meren jääpeite on pysynyt huomattavasti keskiarvon alapuolella", sanoi meteorologi Phil Reid.

"Jääpeite on ensiarvoisen tärkeä paitsi koko maailman ilmastolle myös koko joukolle eliöstöä aina mikro-organismeista valaisiin saakka."

Etelämantereella on nyt kesä. Jääpeite alkaa syksyllä jälleen lisääntyä, kun Etelämannerta ympäröivä meri jäähtyy.