Suomen nuorisotakuu Euroopan kunnianhimoisimpia

Koulutusta vailla olevat nuoret ovat kokeneet, että nuorisotakuu on auttanut selkiyttämään tulevaisuudensuunnitelmia ja lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön.

Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen takuun toteutus on käynnistynyt paikallistasolla epätasaisesti. Syinä ovat olleet niin heikkenevä kuntatalous, työpaikkojen väheneminen, nuorten voimakas muuttovirta kuin palvelujen riittämättömyyskin. Toimeenpano on onnistunut erityisesti kunnissa, joissa ohjaus- ja palveluverkostojen yhteistyö on vakiintunutta.

Nuorisotakuun ajatus on, että jokaiselle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, tyäpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle tarjotaan koulutuspaikkaa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Vaalikauden vaihtuminen luo Jyrki Kataisen hallituksen luoman takuuhankkeen jatkoon tiettyä epävarmuutta, varsinkin kun talouden raamit ovat ahtaat.

Yhdeksi Kataisen hallituksen kärkihankkeeksi nostettuun nuorisotakuuseen on osoitettu vuotuinen 60 miljoonan euron erityismääräraha, jonka leikkaaminen aiheuttaisi ongelmia.

”Tehokkuutta on joka puolella haettava. Ehkä näin tekemällä kuin tähän asti ei pystytä jatkamaan”, ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi.

Johtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä on huolissaan määräaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman tulevaisuudesta.

”Siellä on kuitenkin aika iso määrä ihmisiä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja tavalla tai toisella heistä pitäisi pitää huolta. Kyllä tässä vaikeuksia tulee, ei sitä voi kiistää.”

KORJAUS: Uutista on korjattu ma 3.11. kello 11.58. Tuija Oivon nimi oli virheellisesti kirjoitettu Oviaksi.