Lääkäri varoittaa: Nämä kasvit voivat aiheuttaa vakavan myrkytyksen jo pieninä määrinä

Sormustinkukka voi jo pieninä määrinä aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Kuva: Ritva Tuomi

Myrkytystietokeskukseen tulevista puheluista noin 10 prosenttia koskee kasveja. Vuosittain kasveihin liittyviä puheluita on noin 2000. Kasvipuheluiden osuus kaikista puheluista on pysynyt viime vuosina suhteellisen vakaana.

Myös niittyleinikkiä koskevia puheluita tulee myrkytystietokeskukseen paljon. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myrkytystietokeskuksen ensihoitolääkäri Maria Kaista korostaa, ettei myrkytystietokeskukseen tulevien tiettyä kasvia koskevien puheluiden määrä kerro siitä, onko kyseessä todella myrkytystapaus vai ei.

"Suuressa osassa tapauksista ei ole kyse myrkytyksestä, vaan ollaan vain huolestuneita. Suurimmalla osalla ei ole oireita, eikä heitä ohjata mihinkään jatkohoitoon."

Kasveihin liittyvistä puheluista vain noin kymmenessä prosentissa potilaalla on soittohetkellä ollut joitain oireita.

"Sekään ei välttämättä kerro, että oireet olisivat juuri kasvista", Kaista korostaa.

Suuri osa puheluista johtuu lääkärin mukaan siitä, että lapsi on päässyt syömään jotain tuntematonta kasvia, ja sen jälkeen myrkytystietokeskuksesta kysytään myrkytysriskistä.

Kasvimyrkytykset sinällään ovat Kaistan mukaan äärimmäisen harvinaisia. Tarkkoja tilastoja todetuista kasvimyrkytyksistä ei ole, mutta myrkytystietokeskuksen tietoon on viimeisimmän 50 vuoden aikana tullut vain muutama vakava tapaus. Näistä yksikään ei ole ollut kuolemantapaus.

"Ei se silti tietysti tarkoita sitä, etteikö sellainen olisi mahdollista", hän lisää.

Kaista arvioi, että lapset saavat kasvimyrkytyksiä hyvin harvoin. Suurempi myrkytysvaara syntyy, jos myrkyllisestä kasvista on erehdyksessä tehty ruokaa. Aikuiset eivät yleensä maistele tuntemattomia kasveja, vaan altistuvat myrkylliselle kasville juuri näin erehdyksessä aterioiden.

"Mikä vain on kuitenkin mahdollista", Kaista korostaa.

Kielo on yksi niistä kasveista, joihin liittyviä puheluita myrkytystietokeskukseen tulee paljon. Kuva: Kari Salonen

Kyselyitä aiheuttavista kasveista yleisimpiä ovat kielo, palmuvehka, kultaköynnös ja niittyleinikki, tulppaanit, joulutähti ja marjakuusi.

Sitä, miksi juuri kyseisistä kasveista kysytään myrkytystietokeskuksesta niin paljon, Kaista ei osaa sanoa. Kielon tapauksessa syynä voi hänen mukaansa olla se, että sitä pidetään usein myrkyllisenä, vaikka se ei Kaistan mukaan olekaan kaikkein myrkyllisimpiä kasveja.

Ensihoitolääkäri muistuttaa, että mahdollisen myrkytyksen vakavuus riippuu myös saadusta myrkkyannoksesta, potilaan iästä, fyysisestä koosta sekä kunnosta.

Huolestuttavinta on hänen mukaansa se, jos myrkyllisiä kasveja on syöty ruokana melko suuri määrä. Tilanne voi olla vaarallinen, jos vaikkapa kielon sekoittaa villiyrtti karhunlaukkaan ja tekee siitä salaatin.

"Jos lapsen suussa käy joku asia, joka saadaan sieltä pois, ei tilanne aina ole niin vaarallinen. Lapsetkaan eivät usein varsinaisesti syö kasveja, vaan he vain tutustuvat maailmaan maistelemalla", hän sanoo.

Jotta vahinkoja ei pääse syntymään, onkin Kaistan mukaan olennaista tuntea kasvit, joita kerää ruuaksi, ja osata käsitellä niitä oikein. Vaikka esimerkiksi raparperia käytetään usein esimerkiksi piirakoihin, ei esimerkiksi sen lehdistä pidä myrkytysvaaran takia tehdä salaattia tai nauttia sen varttakaan raakana suuria määriä.

On selvää, että myrkytyksen oireet riippuvat kasvista, joka sen aiheuttaa. Mahdollisia alkuoireita ovat Kaistan mukaan oksentelu, pahoinvointi ja vatsakivut. Tilanteesta riippuen nämä oireet voivat olla voimakkaita tai lievempiä.

"Kun kasvissa oleva myrkky imeytyy verenkiertoon, se voi vaikuttaa myrkystä riippuen sitten esimerkiksi jollain lailla verenkiertoa, hengitystä tai hermostoa joko lamaavasti tai kiihdyttävästi", Kaista lisää.

Sormustinkukka voi jo pieninä määrinä aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Kuva: Ritva Tuomi

Jos oireena on äkillinen hengitysvaikeus tai rintakipu, voi sen taustalla lääkärin mukaan olla myös joku muu syy kuin myrkytys, ja tällöin kannattaa soittaa hätänumeroon ja toimia annettujen ohjeiden mukaan.

Mikäli kasvimassaa yhä myrkytysepäilyhetkellä löytyy lapsen suusta, tulee se ensimmäiseksi poistaa suusta ja huuhtoa suu. Sen jälkeen Kaista rohkaisee soittamaan myrkytystietokeskukseen.

Myrkytyksiä voi ehkäistä esimerkiksi niin, että tuntee kotiinsa hankkimansa kasvit.Toisaalta myrkyllisiksi tietämänsä kasvit on hyvä pitää eläinten ja lasten ulottumattomissa.

"Jos haluaa valmistaa ruokia villiyrteistä, on syytä perehtyä niihin sillä tavalla, että oikeasti erottaa vaikka kielon ja karhunlaukan toisistaan. Jos ei ole varma siitä, kasvia ei pidä syödä", Kaista muistuttaa.

Myrkyllisiä kasveja on melko paljon. Erityisen tarkkana kannattaa ensihoitolääkärin mukaan kuitenkin olla sellaisten kasvien kanssa, jotka voivat aiheuttaa vakavia myrkytysoireita jo pieninä määrinä. Kaista kehottaa varomaan ainakin hukanputkea, hullukaalia, myrkkykatkoa, myrkkykeisoa, hulluruohoja ja marjakuusia. Myös monilla pihoilla kasvavat sormustinkukat ja ukonhatut voivat aiheuttaa jo pienenä määränä vakavan myrkytyksen.

Nämä voivat aiheuttaa esimerkiksi sydänoireita. Lääkäri muistuttaa kuitenkin, että oirekuva vaihtelee sen mukaan, mikä kasvi on kyseessä. Oireiden vakavuus voi riippua Kaistan mukaan myös siitä, missä kasvi on kasvanut tai miten vanha se on.

Lääkäri Kaista arvelee, että esimerkiksi erilaiset myrkylliset ja myrkyttömät putkikasvit voivat helposti sekoittua keskenään. Esimerkiksi myrkkykeiso voidaan sekoittaa koiranputkeen. Toisaalta myrkkykeison juurakko saatetaan sekoittaa mukulaselleriin.

"Itse en syö, jollen varmasti tunnista, mikä kasvi on kyseessä", lääkäri toteaa.