Suomi tarvitsee Tallinna-tunnelin
Olemme pitkien etäisyyksien maa kaukana pohjoisessa. Kun joudumme lisäämään kalliit logistiikkakustannukset vientituotteittemme hintoihin, kilpailukykymme eurooppalaisilla markkinoilla on laskenut ja laskee edelleen.
Valtion velka on kasvanut viime vuosina kahdeksan miljardia euroa vuosittain.
Suomen ulkomaankauppa on 100 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla, puolet vientiä ja puolet tuontia.
Suomessa on nyt, historiallisen kehityksen tuloksena, varsin paljon satamia. Vienti- ja tuontilogistiikkamme käyttää kalliita laivaväyliä, satamia, satamaoperaattoreita, laivoja, jäänmurtajia, liityntäkuljetuksia satamiin ja satamista junilla ja autoilla, maksaa väylämaksuja ja ensi vuoden alusta myös rikkidirektiivimaksua.
Rautatietunneli olisi ratkaisu kilpailukykyongelmiin. Tunnelin kautta pääsisimme suoraan eurooppalaiselle rataverkolle hyödyntämään kiskoliikenteen ylivoimaiset kilpailuedut: kuljetusnopeus, kustannustehokkuus ja saasteettomuus.
Rautatietunnelin kuljetuskapasiteetti näyttää riittävältä. Ajamalla yksi juna tunnissa kumpaankin suuntaan tunnelissa kuljetettaisiin puolet nykyisestä tavaraviennistä ja tuonnista. Puolet ulkomaankaupasta hoidettaisiin satamien kautta.
Tunnelissa kulkisi näiden tavarajunien lisäksi Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungin henkilöjunat, eurooppalaiset matkustajajunat ja tulevaisuudessa arktisen liikenteen junat. Junat on helppo ajoittaa eri vuorokaudenaikoihin eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan.
On syytä huomata, että suuret tonnimäärät merkitsevät pieniä yksikkökohtaisia kiinteitä kustannuksia.
Tunnelihanke on etenemässä. Rataosan Tallinna–Berliini perusparantamisen kustannuksiin on EU tulossa mukaan. Tarjouskilpailun Helsinki–Tallinna-tunnelin kannattavuuden esiselvityksen tekemisestä on voittanut Sweco Group.
Tunnelin rakentaminen kestää arviolta 20 vuotta, kuljetusten sopeuttaminen uusille reiteille viisi vuotta.
Tunnelin rahoitukseen tarvitaan EU-rahoituksen lisäksi esimerkiksi kansainvälistä elinkaarirahoitusta ja urakoitsija, jolla on kokemusta nykyaikaisesta tunneliporausteknologiasta.
Tunneli mahdollistaa Suomen sisäisen logistiikan pitkän aikavälin uudelleenjärjestelyn. Vuosittaiset askelet voidaan tulevaisuuden kannalta suunnitella järkevästi, kun on tiedossa Suomen tuleva optimaalinen infrastruktuuri.
Satamia tietysti tarvitaan, monestakin syystä, mutta noin puolet vienti- ja tuontikuljetuksista voidaan vetää suoraan satamamutkat oikaisten eurooppalaiselle rataverkolle ja takaisin.
Tunneli peruskalliossa on pitkäaikainen investointi, verrattavissa Venäjän keisarivallan aikaiseen Saimaan kanavainvestointiin. Aikoinaan Saimaan kanava piristi Suomen taloutta.
Pekka Haavisto
varapuheenjohtaja, dipl.ins.
Baltirail ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
