Ministeri Essayah puolustaa ylijääneitä maatalouden kriisitukia budjettiriihessä: ”Nämä rahat eivät olleet säästökohteina”

Maa- ja metsätalousministeri Essayah kuuli MTK:n johtokunnalta tuoreimmat tuottajien terveiset.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) puolustaa kriisituista jääneen noin 65 miljoonan euron käyttämistä erityisesti maatalouden tarpeisiin. Kriisituelle osoitettiin yhteensä 95 miljoonaa euroa valtion lisätalousarviossa, mutta tukea haettiin odotettua vähemmän.

Tukea oli myönnetty elokuun alkuun mennessä vain 26 miljoonaa euroa. Yli jääneiden tukirahojen kohtalosta linjataan syyskuun budjettiriihessä, jossa viimeistellään hallituksen esitys seuraavan vuoden talousarvioksi.

Myös MTK on vaatinut, että rahoista ei leikattaisi hallituksen etsiessä säästökohteita tulevalle vuodelle. Essayah jakaa vaatimuksen.

”Hallitusohjelmaneuvotteluissa nämä rahat eivät olleet säästökohteina. Säästöjä jouduttiin myös meidän sektoriltamme etsimään, mutta nämä eivät olleet niitä”, Essayah linjaa terveiset budjettiriiheen.

Ministeri tapasi keskiviikkona MTK:n johtokunnan, jossa etujärjestö ja ministeri kävivät keskustelua maa- ja metsätalouden ajankohtaisista aiheista. Kärkiaiheiksi muodostuivat erityisesti petopolitiikka, ruokavienti ja maatalouden kannattavuus.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitti ministeriä myönteisistä ulostuloista maaseudun elinkeinoille sekä hallitusohjelmasta, joka on kunnianhimoinen.

”Maa- ja metsätalouden kohdalta tavoitteet, jotka hallitus on itselleen asettanut, ovat erittäin kannatettavia. Monessa kohdassa tavoitteet ovat hyviä, mutta vielä konkretia puuttuu esimerkiksi siitä, kuinka muun muassa maatalousyrittäjien asemaa ruokamarkkinoilla parannetaan”, Marttila kannusti hallitusta tarttumaan työnsyrjään.

MTK:n puheenjohtaja Marttila kiittelee hallitusta myönteisistä kirjauksista ja kehottaa tarttumaan työhön. Kuva: Jarkko Sirkiä

Erityisesti loppukesästä tapetilla ovat olleet sudet, jotka nousivat esiin useissa puheenvuoroissa. Elokuun alussa susilauma tappoi Tohmajärvellä Itä-Suomessa lähes 30 lammasta tunkeuduttuaan suurpetoaidan läpi. Kuluvan viikon maanantaina sudet taas raatelivat hengiltä lähestulkoon kokonaisen lauman lampaita Etelä-Pohjanmaalla. Vastaavia tapauksia on ollut useita.

Essayahin mukaan ministeriössä selvitetään, kuinka kaatolupia voidaan saada valituksista huolimatta täytäntöön, mutta akuutteja toimenpiteitä, kuten lakimuutoksia, ei olisi tällä hetkellä luvassa susivahinkojen karttamiseksi.

MTK:n toinen puheenjohtaja Tero Lahti toi ministerille sikatilallisten huolen kirurgisen kastraation kieltämisestä 11 vuoden siirtymäajalla. Asiasta säädetään uudessa eläinten hyvinvointilaissa, joka astuu voimaan tammikuussa.

Lahden mukaan kemialliseen kastraatioon siirtyminen on hyppy tuntemattomaan erityisesti ruokaviennin näkökulmasta, sillä muualla maailmassa sikoja kastroidaan niukasti kemiallisin keinoin.

Essayahin mukaan Suomen tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti.

”Kemiallinen kastraatio on varmasti sellainen asia, jossa pitäisi saada painetta erityisesti EU:ssa, jotta pelkästään Suomi ei näytä esimerkkiä. Olen kirjoittanut kirjeen komissaari Stella Kyriakidesille, että EU:n tulee vaatia Euroopan ulkopuolelta tuleville elintarvikkeille samat eläinsuojelulliset kriteerit, mitä ne ovat EU:n sisällä”, Essayah vastasi.

Ministeri Essayah painottaa ennakkovaikuttamista EU:n sisällä. Kuva: Jarkko Sirkiä

MTK:n kolmas puheenjohtaja Arto Laine korosti maatalouden kilpailutilanteen rapautumista EU:n sisällä tilanteessa, jossa vain Suomessa rajoitetaan tiettyjen aineiden käyttöä. Hän toivoo jatkoaikaa erityisesti glyfosaatille niin kauan, kunnes parempi ratkaisu löytyy.

Essayahin mukaan EU:ssa on valmisteilla uusi kasvinsuojeludirektiivi ja se on puheenjohtajamaa Espanjan prioriteettien joukossa. Hän kertoo painottaneensa valmistelussa, että Suomessa jo entuudestaan käytetään suhteellisen vähän kasvinsuojeluaineita ja siksi pitäisi ymmärtää maiden erityispiirteet unionin sisällä.