Vuonna 2011 mediassa kauhisteltiin terveysongelmia, joita farkkujen hiekkapuhallus aiheuttaa työntekijöille kaukomaiden hikipajoilla. Pari vuotta myöhemmin kohistiin Suomessa jalostetusta ananasmehusta. Juoman raaka-aine oli peräisin thaimaalaiselta tehtaalta, jossa orjuutettiin työntekijöitä.
Paljastusten taustalla oli pieni kansalaisjärjestö Finnwatch. Se toimii Suomessa yrityspoliisina, koska viranomaiset eivät valvo tuontielintarvikkeiden ja -tavaroiden vastuullisuutta.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo, että yritysvastuuta ei mainita enää Suomen hallitusohjelmassa, vaikka maa on sitoutunut YK:n ja OECD:n kautta varmistamaan, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia. Lisäksi valtio on vähentänyt rahoitusta Finnwatchilta.
Harva ihminen ymmärtää, kuinka paljon yrityksillä on valtaa.
"Yritys on vain juridinen rakenne, joka on tehty sitä varten, että yksittäiset ihmiset voisivat tavoitella voittoa rajatulla vastuulla. Suomessakin yrityksistä keskustellaan kuin ne olisivat henkilöitä. Päättäjien puheissa Suomen etu rinnastetaan yritysten etuihin, mikä on käsittämätöntä", Vartiala toteaa.
Hänen mielestään yhteiskunnan pitäisi rakentaa yrityksille vastuullisen toiminnan kehykset. Siihen Finnwatchin työ tähtää.
Järjestö ajaa tullitietojen avoimuutta EU:ssa ja lainsäädäntöä, joka velvoittaa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Ranskassa sellainen laki on jo olemassa.
"Yrityksen ei pitäisi voida ostaa silmät kiinni raaka-aineita ja tuotteita piittaamatta niiden alkuperästä."
Vartialan mukaan kuluttajien on hyväksyttävä, että ihmisoikeuksien toteutuminen voi nostaa tuontituotteiden hintaa.
Viime vuosina Finnwatch on paljastanut ihmisoikeusongelmia muun muassa Marimekon ja Iittalan design-lasia tuottavalla tehtaalla Thaimaassa, suomalaisten kauppaketjujen omien tuotemerkkien valmistuksessa sekä halpakauppaketju Tokmannin maahantuomien tuotteiden taustalla.
Moni taho on petrannut toimintaansa ongelmien noustua julkisuuteen. Finnwatch raportoi edistysaskelista ja muistaa kiittää tahoja kehittämistyöstä.
Toukokuussa Kesko ja S-ryhmä saivat kehuja, kun ne olivat korjanneet työntekijöiden oloja Thaimaassa ja joissain muissa riskimaissa. Esimerkiksi maailman suurimman tonnikalayhtiön Thai Unionin tehtailla työntekijät ovat saaneet sosiaaliturvan, eikä heiltä enää nipistetä kohtuuttomia rekrytointimaksuja. Olot ovat parantuneet myös kohutuilla ananasmehutehtailla.
Lidl sen sijaan sai Finnwatchilta risuja. Järjestön paljastettua ihmisoikeusloukkaukset thaimaalaisessa broilerintuotannossa, ketju lakkautti ostonsa Thaimaassa ja siirtyi hankkimaan brasilialaista broileria.
"Yritysten tulisi pyrkiä korjaamaan alihankintaketjujensa ongelmia ostojen lopettamisen sijaan."
Kansalaisjärjestö patistelee kauppaketjuja arvioimaan tuontituotteidensa ihmisoikeusriskit pääraaka-aineiden valmistusmaissa.
Riskimaita on listalla enemmän kuin maita, joissa työntekijöitä kohdellaan hyvin. Pakolaisuus on lisännyt laiminlyöntejä myös EU-maissa. Esimerkkinä Vartiala mainitsee Espanjan kasvisviljelmät, joissa siirtolaiset ahertavat.
Parhaillaan Finnwatch kerää rahoitusta sote-yritysten verovastuullisuutta kartoittavaan tutkimukseen sekä katsaukseen äitiyspakkauksen tuotteiden valmistusoloista.
MT keräsi esimerkkejä Finnwatchin raportoimista yritysvastuuongelmista eri puolilta maailmaa.
Esimerkkejä Finnwatchin paljastuksista:
Petrattua palmuöljyä
Finnwatch kartoitti suomalaisyritysten raakapalmuöljyn ostot vuonna 2014. Suurimman ostajan, Nesteen, alihankkijalta Malesiasta paljastui pakkotyötä, ihmiskauppaa ja takavarikoituja passeja.
Seurantaraportissa 2016 todettiin tuhansien työntekijöiden olojen parantuneen. Osin tapauksen saaman julkisuuden ansiosta Malesia kehitti palkkalainsäädäntöään ja kielsi passien takavarikoinnin. Rekrytointimaksuja ei enää peritä työntekijöiltä ja he ovat päässeet järjestäytymään.
Nykyään Neste julkaisee avoimesti listat kaikista palmuöljyn alihankkijoistaan.
Eroon verosuunnittelusta
Suomi menettää Finnwatchin arvion mukaan monikansallisten yritysten verosuunnittelun seurauksena vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Verosuunnittelua harjoittaa muun muassa valtionyhtiö Fortum. Järjestön kartoituksen mukaan Suomessa toimii kymmeniä verosuunnittelupalveluita tarjoavia yrityksiä.
Finnwatch on koonnut suositukset tarvittavista lainsäädäntöuudistuksista aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Suomen pitäisi edistää yhdistettyä yhteisöveropohjaa EU-alueella ja saada maakohtaiset verotiedot julkisiksi.
Vastuullisempaa tuontikiveä
Suomeen tuodaan luonnonkiveä Intiasta ja Kiinasta, joissa tuotantoon liittyy lapsityövoimaa, velkaorjuutta ja vaarallisia työoloja.
Monilta kiveä maahantuovilta suomalaisyrityksiltä ja julkisilta hankkijoilta puuttuu sosiaalisen vastuullisuuden linjaus. Finnwatch patistaa hankkijoita turvautumaan vastuullisuussertifiointiin sekä tekemään alihankintaketjuista läpinäkyviä.
Kyseenalaista kehitysyhteistyötä
Valtion kehitysyhteistyövaroja sijoittavan Finnfundin kohdeyritykset eivät kaikki täytä kehityspoliittisia tavoitteita. Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yritystoimintaa ja suurpatoja on rahoitettu 12 sijoituksessa ja lihantuotantoa 8 sijoituksessa. 11 yrityksen toiminnassa ilmeni vastuullisuusongelmia kuten verovälttelyä, ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristön pilaamista.
Kestävyyttä julkisiin hankintoihin
Finnwatch on luonut käytäntöjä julkisten hankintojen vastuullisuuden varmistamiseksi yhdessä valtion ja kuntien yhteishankintayksikköjen Hansel Oy:n ja KL-Kuntahankinnat Oy:n kanssa. Vastuullisuusvaatimukset laadittiin ensialkuun tietokoneille ja kalusteiden osille. Tarkoitus on laajentaa ne muihinkin hankintoihin.
Vaatimukset pitävät sisällään muun muassa pakkotyön lopettamisen, työntekijöiden järjestäytymisvapauden kunnioittamisen ja konfliktimineraalien käytön vähentämisen.
Kahvipöytä kuntoon
Suomalaisille paahtimoille kahvia toimittavilta tiloilta Brasiliasta, Hondurasista ja Intiasta löytyi ongelmia, kuten riittämättömiä palkkoja, lapsityövoimaa ja syrjintää.
Järjestö on antanut kahvintuottajille suosituksensa olosuhteiden korjaamiseksi ja seuraa tilannetta.
