vierasyliö Uusia harppauksia maatalouden vesien-suojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä
Kestävä tuotanto on avain
tulevaisuuteen.
Maatalouden vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys harppaavat aimo askeleen eteenpäin, kun ensi vuonna sekä uusi maaseudun kehittämisohjelma että ympäristökorvauksen perustasoon kuuluva ns. nitraattiasetus tulevat voimaan ja niiden toteutus alkaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyö Suomen saamiseksi ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi jatkuu hyvässä hengessä. Tulossa on runsaasti kannustavia toimia kotieläinten lannan ja erilaisten orgaanisten aineiden jalostamiseksi ja käytön tehostamiseksi.
Perimmäisenä tavoitteena ovat vesien ravinnekuormituksen vähentäminen, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen.
Pitkään valmistellun nitraattiasetuksen uudistaminen alkaa olla loppusuoralla. Löydetty ratkaisu ohjaa ravinteet kiertoon ja suojelee ympäristöä niin, että maataloudelle ei kohdistu merkittäviä lisäkustannuksia.
Tämä on osoitus siitä, että pystymme yhdistämään vesien suojelun ja nykyaikaisen maataloustuotannon. Sen lisäksi, että EU vaatii meiltä toimia, myös viime kesän sinileväongelmat lisäsivät yleistä painetta toimia. Ja kyllähän arvokkaat ravinteet pitää saada tehokkaasti kasvien ruoaksi.
EU:n nitraattidirektiiviä toimeenpanevalla kansallisella asetuksella täsmennetään lainsäädännöllinen perusta lannan varastoinnille, levitykselle ja lannoituskäytölle.
Lantavarastojen kokovaatimukset on tarkistettu vastaamaan nykyisen kotieläintalouden tarpeita. Lantavarastojen kattaminen kiinteällä tai kelluvalla katteella estää ammoniakin haihtumista ja vähentää hajuhaittoja.
Lantaloiden uudet kokovaatimukset ja varastojen kattaminen tulevat koskemaan uusia rakennushankkeita, sillä uusien normien toteuttaminen olemassa olevissa varastoissa olisi usein jo teknisesti mahdotonta.
Investointitukia tullaan edelleen myöntämään lantaloiden rakentamiseen ja kattamiseen.
Lantavarastojen tilavuusvaatimuksissa voidaan ottaa huomioon lannan separointi, prosessointi tai käsittely eri menetelmillä kuiva- ja nestejakeiksi. Maaseudun kehittämisohjelman mukaisia investointitukia on tarjolla myös prosessointilaitteiden hankintaan.
Toivottavaa on, että näin aikaansaatuja lantajakeita voitaisiin levittää nykyistä laajemmalle peltoalueelle. Nestejae, joka yleensä sisältää pääosan lannan typestä, sopii lannoitteeksi korkeafosforisille pelloille. Kuivajakeen levityksellä voidaan täyttää pellon fosforitarve ja samalla lisätä peltoon hyödyllistä orgaanista materiaalia.
Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä tulee olemaan toimenpiteet sekä nestemäisten että kiinteiden, kierrätysravinteita sisältävien aineiden levityksen tukemiseen.
Näiden aineiden käytöllä voidaan korvata tehokkaasti neitseellisiä ravinteita, erityisesti maaperästä louhittavaa fosforia. Uusiutumattomana luonnonvarana sen ennustetaan loppuvan runsaan sadan vuoden sisällä.
Myös nitraattiasetuksen lannan levitykseen ja multaukseen liittyvät ehdot on tarkistettu.
Syksyllä lannanlevityksen jälkeinen multaus tai kyntö on tehtävä vuorokauden kuluessa levityksestä, ellei lantaa levitetä sijoittamalla. Kaltevien peltojen lannanlevityskielto lievenee, kun aiemman 10 prosentin sijasta rajaksi tulee 15 prosenttia.
Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi ja käyttö on nyt sisällytetty uuteen asetukseen. Näin erilaisten eloperäisten, kierrätysravinteita sisältävien aineiden käyttöehdot ovat samalla viivalla kotieläinten lannan kanssa.
Aumavarastointi on mahdollista samoilla ehdoilla sekä tilan ottaessa vastaan kuivalantaa tai kuivia orgaanisia lannoitevalmisteita että säilyttäessä tilalla syntynyttä kuivalantaa työteknisestä tai hygieenisestä syystä pellolla.
Vaikka aumaaminen säilyy sallittuna, aumoja ei saa pitää pellolla marraskuun alun ja tammikuun lopun välisenä aikana. Aumaus on mahdollista, jos lanta on riittävän kuivaa, auma perustetaan huolellisesti ja peitetään.
Kotieläintila ei voi toimia ilman riittävän kokoista lantavarastoa, mutta aumausmahdollisuus antaa pelivaraa kasvukauden aikaisen lannanlevityksen ajoitukselle.
Lannan ja muiden orgaanisten lannoitusaineiden levityksessä pyritään entistä voimakkaammin kevään ja kasvukauden aikaiseen levitykseen, jolloin lannan ravinteet saadaan nopeasti ja tehokkaasti kasvien käyttöön.
Lannan syyslevitys on sallittua 1.11. asti, mutta syksyllä levitettävän typen määrää rajoitetaan enimmillään 35 kiloon hehtaarille.
Viimeisen levityspäivämäärän osalta ympäristöministeriö valmistelee ympäristönsuojelulakiin muutosta, jonka perusteella poikkeuksellisen vaikeissa levitysolosuhteissa päivämäärästä voitaisiin joustaa.
Typpiravinteiden enimmäiskäyttömäärät on tarkistettu. Vapaaehtoiseen ympäristökorvausjärjestelmään kytkeytyvät tarkat, lohko- ja ympäristöolot huomioon ottavat typpitasot, on sopeutettu asetuksen tasoihin.
Tällä varmistetaan, että suuremmankin sadon vaatima typpimäärä voidaan turvata, mutta käyttömäärissä otetaan entistä tarkemmin huomioon kasvukauden ja kasvupaikan olosuhteet, erityisesti pellon multavuus.
Maataloudessa on tehty viime vuosien aikana paljon ympäristön hyväksi. On kuitenkin selvää, että toimia tarvitaan lisää.
Uudet innovaatiot ja kehittyneet menetelmät auttavat yhä kestävämpään tuotantoon. Kestävä tuotanto onkin avain tulevaisuuteen. Kuluttajat arvostavat kestävällä tavalla tuotettua ruokaa ja tämän kautta viljelijän on myös mahdollista saada työlleen parempi korvaus.
Meidän kannattaa todellakin hakea ratkaisuja yhdessä. Vastakkainasettelun aika olkoon ohi!
PETTERI ORPO
Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri (kok.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
