Hallitus: sote-vero valtion kauttaAsiantuntijat: maakuntaverotus
Hallituksen mukaan sosiaali- ja terveystoimen (sote) rahoituksen lähtökohta on, että rahoitusvastuu on valtiolla ja verotus hoidetaan valtion kautta. Valtio kerää rahat joko sote-verona tai osana tuloveroa.
Hallitus selvittää myös, voiko rahoitus perustua joiltakin osin alueiden omaan verotusoikeuteen.
Esimerkiksi professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta sekä Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitävät tehokkaimpana ja selvimpänä, että itsehallinnolla olisi oma verotusoikeus, jolloin valta ja vastuu eli rahoitus ja rahojen käyttö olisivat samassa paikassa.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo, että nyt sote-rahoitusta selvitetään rauhassa. Ensisijaiseksi lähtökohdaksi hallituksessa on sovittu, että rahoituksen hoitaa valtio.
Vehviläinen ymmärtää, että joidenkin asiantuntijoiden mukaan ideaalitilanne on, että valta ja vastuu ovat samassa paikassa.
”Se ei kuitenkaan käytännössä toimi, koska alueet ovat niin erilaisia kantokyvyltään, väestöltään ja tulonmuodostukseltaan.”
Kokoomuksen sote-rahoitusasiantuntija, kansanedustaja Sanna Lauslahti kertoo, että nyt on päätetty alueista, valinnanvapaudesta ja siitä, että raha seuraa potilasta.
Marraskuussa aletaan selvittää parasta rahoitusmallia. Kokoomuksen näkemys tässä vaiheessa on, että koska valtio ohjaa ja hyväksyy sote-alueiden toiminnot ja on erittäin vahvasti sotessa mukana, myös verotus olisi valtiolla.
Lauslahden mukaan valtion sote-vero olisi läpinäkyvin vero.
Kokoomuksen mukaan jäävien kuntien verot eivät saa nousta. Tähän yksi vaihtoehto on kuntien verokatto, jossa on ala- ja ylärajat nykyisen kiinteistöveron tapaan.
Arto Haveri katsoo, että kun rahat kootaan oman verotuksen kautta, silloin ne käytetään tehokkaasti.
”Jos rahoitus tulee valtiolta, logiikka muuttuu. Valtio pystyisi ohjamaan tarkalla ohjauksella rahoituksen, mutta ei olisi sama asia. Alueet pyrkivät vaikuttamaan siten, että ne saisivat valtiolta rahaa mahdollisimman paljon.”
Valtion rahoituksen hyvä puoli on yksikanavaisuus eli kaikki rahat tulevat samasta tuutista.
Timo Kietäväisen mukaan sote vie kuntien tuloista ja valtionosuuksista noin puolet. ”Uudistuksessa kuntavero kevenee merkittävästi.”
Tilalle tulee muita veroja. ”Uudistuksen alussa kustannukset jopa nousevat. Säästöt tulevat myöhemmin”, hän arvioi.
Kietäväisen mielestä olisi itsehallinnon poliittisen vastuun kannalta selvintä, että itsehallintoalueella on myös veronkanto-oikeus.
Toinen vaihtoehto on kerätä varat valtionverotuksessa. Siinä vaihtoehtoja on useita, tuloveron lisäksi esimerkiksi ympäristöverot ja arvonlisävero.
”Eri itsehallintoalueilla vero olisi väistämättä erisuuruinen, kuten kunnissakin. Eroja on tuloissa ja palvelujen tarpeessa. Jatkossakin tarvitaan valtiontasaus.”
Kietäväinen muistuttaa, että kunnille jää yhä merkittäviä tehtäviä:
”Opetus, työllisyys, elinkeinopolitiikka, kuntatekniikka, kulttuuri, liikunta.”
Kietäväisen mukaan Suomen kunnat jäävät uudistuksen jälkeenkin vahvemmiksi kuin kunnat monissa Keski-Euroopan maissa.
Jouko Kyytsönen
Janne Impiö
Heikki Vuorela
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
