EU-puolueiden kannat metsälaista avoinna - Vain Aldella yhteinen kanta lulucf:stä

Parlamentin päätettyä kannan lulucf:stä, alkavat neuvottelut komission, parlamentin ja jäsenmaiden välillä. ”Jäsenmaista pieni enemmistö on Suomen kannalla, mitä viimeksi olen kuullut”, Nils Torvalds sanoo. Kuva: Dominique HOMMEL

Euroopan parlamentin neljästä suuresta puolueesta ainoastaan pienin Alde on muodostanut yhteisen kannan maankäytön ja sen muutoksien sekä metsätalouden lulucf-sääntöihin.

Alde esittää, että pohjana olisivat metsänhoidon tulokset. Malli ei rajoittaisi hakkuita.

”Se tarkoittaa käytännössä vertailuvuosien poistamista”, keskustan meppi Hannu Takkula selvittää.

Suomesta keskusta ja RKP kuuluvat Aldeen.

Suurimmalla EU-puolueella EPP:llä ei ole yhteistä kantaa. Puolueen mepit keskustelevat asiasta maanantaina.

”EPP:n ympäristövaliokunta­ryhmä päättää maanantaina kannastaan ensi viikon äänestyksiin”, kokoomuksen meppi Henna Virkkunen sanoo.

Kokoomus on EU-puolue EPP:n jäsen.

Myös sosiaalidemokraattien rivit ovat hajalla.

”On ilmaistu, että on useita mielipiteitä”, meppi Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo puolueensa tilanteesta.

Perussuomalaisten ECR ei ole ottanut yhteistä kantaa, mutta sen meppien arvioidaan olevan enemmän vertailuvuosien poisjättämisen kannalla.

Suomelle vertailuvuodet ovat tärkeät, sillä ne säätävät metsien hiilinielun koon. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosiin verrattaessa suuremmat nykyhakkuut voisivat tehdä Suomen metsistä päästöjen lähteen.

Puolueiden näkemyksillä on merkitystä viimeistään syksyllä, kun lulucf viedään ensimmäisen kerran täysistuntoon.

Silloin äänestetään vastuussa olevan ympäristövaliokunnan valmistelemista linjoista.

Niiden pitäisi varmistua tiistaina valiokunnan äänestyksessä. Lulucf liittää metsät osaksi EU:n ilmastotavoitteita.

”Saatamme hävitä ympäristövaliokunnassa, mutta voimme voittaa täysistunnossa”, meppi Nils Torvalds (r.) arvioi tilannetta.

Torvalds on Alden lulucf-asioiden vastuumeppi ympäristövaliokunnassa. Hän on kriittinen vertailuvuosia kohtaan.

Euroopan komission esityksessä ne olivat 1990–2009 ja ympäristövaliokunnassa 2000–2012.

Maatalousvaliokunnan ja teollisuusvaliokunnan mielipiteissä vertailuvuotta ei ollut lainkaan tai katsottiin tulevaan metsien käyttöön.

Ne mallit sopisivat Suomelle, mutta nämä valiokunnat lausuvat vain mielipiteensä. Ympäristövaliokunnan kanta on ratkaiseva.

Kyse on tilastollisesta menetelmästä ja politiikasta. Todellisuudessa Suomen metsät ovat hiilinielu, eikä sitä kukaan kiistä.

Lulucf-vääntö käydään EU:ssa pienessä piirissä. Suomelle ja Ruotsille se on tärkeä, muille ei lainkaan yhtä paljon.

Parlamentissa kiinnostuneita meppejä on kourallinen ja suurin osa äänestää puolueen raportoijan esityksen mukaan.

Takkula pitää pientä piiriä ongelmana.

”Muutama vihreä meppi pääsee vääntämään koko parlamentin kannan. Ympäristövaliokunnan rooli on aivan liian suuri”, maatalousvaliokunnan varajäsen Takkula sanoo.

Torvaldsin mukaan ympäristöjärjestöt ovat lobanneet ankarasti. ”Ne ovat olleet äärimmäisen aggressiivisia.”

Kun parlamentti on saanut kantansa syksyllä muodostettua, alkavat komission, jäsenmaiden ja parlamentin kolmikantaneuvottelut.

Jäsenmaiden välillä on mielipide-eroja. Parlamenttilähteiden mukaan suurista maista Ranska alkaa kuitenkin kallistua Suomen ja Ruotsin linjoille. Myös Itävalta tukee Suomen kantoja.

Neuvottelujen kompromissista äänestetään lopulta vielä parlamentin täysistunnossa.