”Kellastumia on lähes joka lohkolla”
”Niillä pelloilla, joissa vesi seisoi viikon ajan, on kasvusto aivan mustaa. Täystuho”, toteaa viljelijä ja Pro Agria Satakunnan suunnitteluagrologi Tapio Hietaoja.
Kankaanpään läpi virtaava Karvianjoki on tulvinut sateiden vuoksi ja nostanut veden alaville peltoalueille parhaimmillaan viikoksi.
Hietaoja arvioi kellastumia olevan joka lohkolla.
”Nämä heinäkuiset tulvat muistuttavat kevättulvia. Nämä ovat hyvin harvinaisia.”
Viime päivien aikana rankkoja sateita on tullut Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sekä Keski-Pohjanmaalla.
Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluneen viikon aikana eniten vettä on satanut Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Sateet ovat pienentäneet satoa.
Hietaojan arvion mukaan joka lohkolta on 10–20 prosenttia sadosta menetetty. Joillakin lohkoilla menetykset ovat paljon suurempia.
Täysin tuhoutuneita kasvustoja Kankaanpään seudulla on noin 50 hehtaaria.
”Hehtaareissa mitattuna tuhot eivät ole laajoja, mutta tilakohtaiset vahingot voivat nousta suuriksikin.”
Hietaojan mukaan Karvialla osa perunaviljelmistäkin on veden alla.
”Millaisiahan perunasatoja sieltä pystytään korjaamaan”, Hietaoja pohtii.
Sateet ovat vahingoittaneet eniten multamaita ja tiiviitä hiesumaita.
”Kellastumia on eniten näillä maalajeilla”, kertoo kankaanpääläinen Tuomo Raininko.
”Multamaiden pinta on aivan läpimärkä, samanlainen kuin märkä pesusieni.”
Kankaanpäässä hiesumailla on keväästä asti ollut ongelmia kasvun kanssa, sillä ne orastivat muita heikommin.
Rainingon mukaan ohran juuret kärsivät multamailla hapenpuutteesta. Pahimpia tuhoja vesi on aiheuttanut kaura- ja ohrapelloissa.
”Vehnä on kestänyt viljoista parhaiten märkiä kelejä. Ohralla on nyt huonoin tilanne.”
Kasvitaudit etenevät märässä maassa nopeasti. Rainingon mukaan rengas- ja verkkolaukkutaudit kiusaavat etenkin ohraa.
Myös Savossa on satanut runsaasti.
”Kaikki laitumet ovat menneet pehmeiksi”, toteaa sulkavalainen Vesa Nissinen.
Kaksi vuorokautta sitten Sulkavalla satoi 70 milliä. Juvalla, jossa Nissisellä on vuokrapeltoja, kahden vuorokauden aikana vettä oli tullut 110 milliä.
”Eläimiä on pidetty sisällä, etteivät joudu pelloilla kahlaamaan.”
Nissinen arvioi, että tämän kesän sadevahingot vaikuttavat vielä ensi vuoden puolella ”Laitumia tarvitsee perustaa uudelleen.”
Toisen rehunteon ajankohta on vielä kysymysmerkki Nissiselle. Vesi ei pelloilta haihdu näillä sateilla.
”Toiveissa kuitenkin on, että rehua päästäisiin tekemään. Pakko on ainakin yrittää.”
Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan loppuviikoksi on luvassa vaihtelevaa säätä koko maahan. Sateisinta on Pohjois-Lapissa.
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
