Lampuri luottaa lähiruuan suosioon
Kotkalainen lampuri Tuomas Mattila, 27, matkaa toista kertaa Herkkujen Suomi -tapahtumaan Helsinkiin.
”Olimme viime vuonna positiivisesti yllättyneitä”, Mattila sanoo. Vaikka myyntipaikat ovat lampurin mielestä arvokkaita, tapahtumassa käy paljon väkeä ja sijainti on hyvä.
Autoon pakataan reissua varten palvilammasta, monen sortin lammasmakkaroita, säilykkeitä, taljoja ja villalankoja.
”Lampaasta pyritään hyödyntämään mahdollisimman suuri osa ja markkinoimaan tuotteet itse.”
Tuore karitsanliha myydään ilman välikäsiä suoraan tilalta asiakkaille.
”Yllättävän hyvin kuluttajat ovat meidät löytäneet. Palaute on ollut positiivista. Meiltä on kysytty, millä ihmeellä karitsat kasvavat, kun liha on niin hyvänmakuista.”
Suomenlampaat syövät sataprosenttisesti luomurehua, jonka tuotannossa tila pyrkii omavaraisuuteen. Kesällä lampaat ja karitsat laiduntavat Kymijoen rantamaisemissa, ja talvella järjestellään ulkoilumahdollisuuksia.
Lampuri kehuu maatiaisrotua, jonka karitsointi onnistuu ympäri vuoden. Keskisuureen karjaan kuuluu noin 170 emolammasta.
”Uuhet karitsoivat meillä vuoden mittaan kolmessa jaksossa. Näin pyritään tasaamaan lihan saatavuutta kysyntäpiikkien mukaan.”
Liha on todellista lähiruokaa teurastuksen jälkeenkin, sillä matkaa Muhniemen Lahtivajalle kertyy vain seitsemän kilometriä.
Lampuria ilahduttaa lähiruuan arvostuksen nousu etenkin viime vuosina. Kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita ruuan alkuperästä.
”Jos kuluttaja tulee hakemaan lihan tilalta, hän näkee samalla eläimetkin ja niiden kasvatusolosuhteet.”
Tulevaisuus näyttää nuoren lampurin mielestä valoisalta. ”Pyrimme hillityn hallittuun kasvuun eläinten ehdoilla.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
