Vähäjärvi palautuu lintujärveksi kaivinkoneen avulla – vielä 1980-luvulla arvokas lintuvesi on nyt autio

Tämän kunnostuksen kustannuksista 60 prosenttia tulee Sotka-hankkeelta. Hanke kattaa suunnittelu- ja työnjohtokulut. Kuva: Jarno Mela

Puskien takana oleva Vähäjärvi oli vielä 1980-luvulla arvokas lintuvesi. Nykyisin se on kasvanut umpeen eikä siellä kesällä ole avovettä. Loppukesällä siellä on lintuja tuskin yhtään.

Asioiden tila tulee muuttumaan, sillä kaksi kaivinkonetta rakentaa patoa lähelle järveä. Patoa vasten lasketaan myöhemmin vettä ja järven sekä sitä ympäröivä kosteikon toivotaan houkuttelevan vesilinnut takaisin.

”Vedenpinnan tavoitekorkeus tässä on noin 30 senttiä. Se olisi kevään aikainen korkeus”, suunnittelija Lauri Laitila Suomen riistakeskuksesta kertoo pellon laidalla.

Hän edustaa Sotka-kosteikot hanketta, joka etsii vastaavia paikkoja ympäri Suomea. Tähän mennessä kohteita on löytynyt 82, joissa on 961 hehtaaria alaa. Suunnittelussa niistä on nyt 22 aluetta.

Vähäjärven projekti on kooltaan suuri. Alue on noin 18,5 hehtaaria ja valuma-alue sata hehtaaria. Kustannukset ovat 74 000 euroa.

Padon takana on laidun ja keväisin vettä lasketaan myös sinne. Myös tämän 4,5 hehtaarin kosteikon reunoja padotaan. Se kuitenkin kuivataan kesäkuussa karjan laitumeksi.

Vettä pidetään kosteikolla niin kauan, että linnut ehtivät pesiä. Nyt Vähäjärvi tuppaa kuivumaan ja pesintä epäonnistuu.

Vesilinnuilla menee nykyisin aika heikosti.

”Oikeastaan vain sinisorsalla mene hyvin. Kaikilla muilla on poikastuotannossa ongelmia. Lajeilla, joiden poikaset tarvitsevat vesihyönteisiä ja rehevää ympäristöä, on haasteita saada poikasia kasvatettua”, maa- ja metsätalousminiseriön vetämän Sotka-hankkeen projektipäällikkö Heidi Krüger kertoo.

Sotka on perustettu vesilintujen elinympäristöjen parantamiseksi. Vuosina 2020-2023 rahoitus on kuusi miljoonaa euroa. Taustalla on hallitusohjelman sadan miljoonan lisäys luonnonsuojeluun.

Kosteikkojen historiaa on leimannut maan muokkaus. Jokien ja järvien pintoja laskettiin satojen vuosien ajan.

”Jokien kuivatukset jatkuivat hyvin aktiivisina koko 1800-luvun ajan. Yli 1 300 järven vedenpintaa laskettiin sinä aikana”, Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum kertoo.

Uutta peltomaata saatiin satoja tuhansia hehtaareja.

Linnut houkuttavat apajille minkkejä ja supikoiria. Ne ovat vieraslajeja ja lintujen kannalta niiden harrastepohjainen metsästys ei riitä.

Siksi Sotka-hankkeessa kannustetaan myös tehokasta ja ammattimaista pienpetopyydystystä.

Vieraslajit ovat vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle.

”Maailman luonnonsuojelujärjestö listaa vieraslajit toiseksi vakavimmaksi uhkaksi luonnon monimuotoisuudelle. Vakavin on ihmisten elinympäristöjä vähentävä toiminta. Nyt pyritään yhdistämään kahden suurimman uhkan torjuntaa”, Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kertoo.

Pyyntiä on kokeiltu saaristossa. Luonnon ja riistanhoitosäätiöllä on siellä lintuperusteilla valittuja koealueita.

”Hangon saaristossa minkkejä ja supeja on poistettu vuodesta 2011 lähtien”, toimitusjohtaja Kim Jaatinen kertoo.

Minkkejä pyydystetään välittömästi tappavilla raudoilla, joihin saukko ei mahdu. Jaatinen mittaa tuloksia haahkojen määrällä ja on tyytyväinen tuloksiin. Haahkojen määrä on kasvanut.

Vuonna 2016 petojen määrä jälleen kasvoi ja haahkojen määrä väheni.

”Näin käy kun metsästyksestä vastaava rakentaa taloa”, Jaatinen sanoo.

Jos petojen poistamisen lopettaa, pedot tulevat heti takaisin. Myös linnut palaavat, kun niille muokataan myönteinen ympäristö.