Byrokratian kukkaset kuriin
Jaakko Rintamäen (oik.) mielestä huippuraaka-aine, kuten Juha Karhisen myymä luomu-charolais-karjan liha, saa maksaa 30-50 prosenttia enemmän kuin perusraaka-aine. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Viljelijät haluavat samalle viivalle muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden viljelijöiden kanssa byrokratian suhteen.
”Laintulkinnan erot eri maissa ovat hämmästyttäviä, vaikka samassa EU:ssa ollaan. Näihin eroihin olisi tartuttava topakasti ja byrokratiaa purettava”, totesi Varpu Törrönen MTK-Pyhäselästä viime perjantaina Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liiton kevätkokouksessa Joensuussa.
Myös Martti Mustonen Ilomantsista tarttui byrokratiaan ja moninkertaiseen tarkastamiseen.
”Pinta-aloja tarkastetaan uu-
destaan ja uudestaan. Täydellinen tilatarkastus oli tehty edellisvuonna, mutta uuden ilmakuvauksen jälkeen pinta-alat tarkastettiin uudestaan seuraavana vuonna.”
Mustonen ehdotti, että tilatarkastuksen jälkeen tulisi voimaan viiden vuoden rauhoitusaika jatkuvan tarkastamisen sijaan.
”Pinta-alojen tarkastaminen on kestoaihe ja yksi byrokratian kukkasista”, totesi MTK-Pohjois-Karjalan kevätkokouksessa puhunut MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg.
Hän kertoi, että joitain vuosia sitten poistunut hallinnon hyväksyntä haluttaisiin palauttaa ja poistaa viljelijän vastuu pinta-alojen ilmoittamisessa.
Myös tarkat mittausvälineet ovat ongelmallisia. Kun pinta-aloja ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella, on haastavaa saada tarkalleen samaa tulosta uudestaan.
Åberg toivoi, että tuottajat ilmoittaisivat liittojen toimistoihin esimerkkejä byrokratiaan liittyvistä epäkohdista. Hallintoon pitää saada painetta ja konkreettisia esimerkkejä ongelmista.
”Byrokratiaa ei sovelleta EU:n jäsenmaissa samalla tavalla. Sitä pitäisi vähentää sekä järkiperäistää valvonta ja sanktiot.”
Kaija Tolvanen Lieksasta otti kokouksessa puheeksi viherryttämisen. ”Kun katselee esimerkiksi Ranskaa ja sen laajoja peltoalueita lentokoneesta, tuntuu hullulta edes verrata Suomen ja Ranskan tilannetta viherryttämisvaatimuksen osalta.”
Viherryttämistoimien osalta Suomi tekee yhteistyötä Ruotsin kanssa. Toiveissa olisi, että cap-uudistukseen saataisiin mahdollisuus hyödyntää metsämaan ja peltopinta-alan suhdetta, kertoi Åberg.
Jos näin kävisi, häviäisi laskelmien mukaan pakkokesannointi Suomesta metsämaan ansiosta. Tavoitteena on myös, että C-alueella kolmen kasvin sijaan viherryttämistoimeksi riittäisi kaksi kasvia.
”Miten suorien tukien leikkaus korvataan, kun viljelijän verotettava tulo pienenee”, kysyi Ilkka Romppanen Kiteeltä.
Åberg kertoi suorien tukien leikkauksen johtuvan vuonna 2003 tehdystä linjauksesta, jonka mukaisesti päätettiin vuosina 2007–2013 jakaa enemmän tukia maataloudelle kuin mitä rahaa todellisuudessa oli.
”Linja tiukkenee aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti ja tuet leikkautuvat kolmisen prosenttia. Kyseessä ei ole suomalainen keksintö.”
Åberg uskoo, että kannattavuuden osalta maataloudessa ollaan menossa parempaan suuntaan. Kuluttajien luottamus ja kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan on nousussa, halvan ja helpon ruuan aika on ohi.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
