UUTISTAUSTA Aspiriinia Britanniasta
”Arvatkaapa paljonko maksaa 16 pillerin aspiriinipaketti meillä Britanniassa?”, kysyy professori Iain Begg.
Hän johtaa maineikkaan talouskoulun, London School of Economicsin Eurooppa instituuttia.
Vastaus on 25 senttiä. Sama pakkaus maksaa Italiassa viisi euroa.
”Koska Italiassa aspiriinin saa vain apteekista ja apteekkarit vaativat monopoliasemaa ja sen mukaista hinnoittelua”, kommentoi Begg.
Lontoolaisprofessorin esimerkki kuvastaa sitä tekemätöntä reformityötä, jonka on määrä vapauttaa euroalueen kriisimaat turhasta talouden säätelystä ja kontrollista. Ja palauttaa Euroopan unionin kilpailukyky.
Anglosaksisen taloustutkimuksen mukaan euroalueen jättisuuri julkinen velka jarruttaa pahasti myös yksityisen sektorin nousua kriisistä.
Onko euroalueella toivoa toipumisesta?
”Merkit ovat negatiiviset. Talouskasvun ainekset on viety kriisimaista pois ”, sanoo Begg.
Sekä julkiset, että yksityiset investoinnit ovat lamaantuneet samanaikaisesti.
Eikä ulkomaisia investointeja suuntaudu esimerkiksi Kreikkaan lainkaan.
”Lisäksi kaikkein pätevin työvoima on siirtynyt talouskasvun EU-maihin, kuten Saksaan ja Britanniaan töihin”, sanoo Begg.
Iain Begg on laskenut kuinka paljon Italian kansatalous on kasvanut vuodesta 1999 tähän päivään. Viidessätoista vuodessa kasvu on jäänyt 0,3 prosenttiin.
”Kyseessä on ylivoimaisesti hitain talouskasvu Euroopassa. Todellisuudessa Italia on pitkän aikavälin taantumassa”, sanoo Begg.
Italia karrikoi euroalueen ongelmaa. Maa ei pysty lyhentämään massiivista, kansantuotteeseen nähden 133 prosentin suuruista valtion velkaansa. Yritysten rahoitus on jumissa, koska paikalliset pankit eivät anna lainaa tai sen ehdot ovat kohtuuttomat. Pankit keskittyvät korjaamaan taseitaan ja omavaraisuusasteitaan. Ylivelkaantunut valtio ei kykene tukemaan pankkeja. Noidankehä on valmis: yritykset eivät pysty investoimaan eivätkä tuota verotuloja valtion kassaan.
Eurooppalainen pankkiunioni on keskeneräinen ja avuton. Siltä puuttuu Beggin mukaan yksi hyvin keskeinen elementti.
”Ei ole eurooppalaista veronmaksajaa”, ironisoi Begg.
Euroopan keskuspankki EKP julkisti viime viikolla uuden strategian professori Beggin kaipaamien yrityslainojen virkistämiseksi.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi teki historiaa määräämällä 0,1 prosentin rangaistuskoron niille pankeille, jotka tuovat likvidit rahansa takaisin keskuspankkiin säilöön.
Vastaavaa pysäköintimaksua ei yksikään suuri keskuspankki ole aikaisemmin kokeillut. Menetelmän vaara piilee siinä, että pankit yksinkertaisesti siirtävät lisääntyneet kulut edelleen asiakkaiden-, eli pk-yritysten maksettavaksi.
Lisäksi Draghi tarjoaa pankeille 400 miljardia euroa lainaa 0,2 prosentin korolla. Ehtona on, että rahat välitetään lainoina reaalitalouteen, yrityksille.
Draghin ehdot ovat kuitenkin niin väljät, että pankit voivat vaivatta saada neljäksi vuodeksi halpaa rahaa vaikka alentaisivat yritysluottokantaansa.
Englannin keskuspankki on kokeillut vastaavaa lainoitusta omalla Funding for Lending Scheme -ohjelmallaan. Ilman sanottavaa vaikutusta.
JORMA MATTILA
Euroalueen jättisuuri
julkinen velka
jarruttaa pahasti
myös yksityisen sektorin nousua.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
