Nuoliharjun minkkitarha laajentaa
HALSUA (MT)
Halsualla sijaitsevaa Nuoliharjun turkistarhaa laajennetaan. Aiemmin hajallaan sijainneet tarhat sijoitetaan samaan paikkaan.
Nyt yhtenäisellä tarha-alueella on 37 000 minkkiä ja 25 000 kettua. Valmistumisen jälkeen suurtarhassa kasvaa jopa kolmesataatuhatta turkiseläintä.
”Laajennus aloitettiin kolme vuotta sitten, ja se jatkuu vielä muutaman vuoden. Varjotaloja on nyt 112, kaikkiaan niitä tulee 217. Urakka on puolivälissä”, toteaa turkistarhan omistaja Marko Meriläinen.
Uusien varjotalojen lisäksi paikan päälle kootaan rakennukset tukitoimintoja varten.
”Korjaamot, trukkivarastot, siilohuoneet, pakkasvarastot, siemennysosasto ja sosiaalitilat tulevat tarhan yhteyteen”, Meriläinen sanoo.
Kiivaimmassa rakennusvaiheessa tarha työllisti 40 ihmistä, nyt työvoimaa on kymmenkunta henkeä vähemmän.
Halsuan tarhalla työskentelee suomalaisten työntekijöiden lisäksi vietnamilaisia, ukrainalaisia ja virolaisia.
Turkistarhaus tuo entisen Vaasan läänin alueelle 600–700 miljoonaa euroa vuosittain. Koko maan tuotannosta kyseiselle alueelle on keskittynyt noin 85 prosenttia.
Jatkuvaa myötätuulta turkispuolella on riittänyt neljän vuoden ajan. Alan yrittäjä ei usko sen enää jatkuvan.
”Se tiedetään, että kultavuodet on nähty ja huippu ohitettu. Kustannukset jatkavat kasvuaan, mutta hinnat eivät enää voi nousta.”
Meriläinen kertoo investoivansa yleensä silloin, kun turkisala on aallonpohjassa.
”Yleensä laajennan lamassa. Vuonna 2006 aloitin voimakkaan lisäämisen, kolme vuotta ennen kuin hinnat nousivat. Investoinnin ajoitus on tärkeä, pitää osata polkaista oikeassa välissä”, Meriläinen pohtii.
Eläinaktivistien ja muiden turkistarhauksen vastustajien rajuin vyörytys elinkeinoa kohtaan on laantunut, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä kaatui eduskunnassa.
”Sen porukan tärkein työ on vaikuttaa valiokunnissa ja asetustyöryhmissä siihen, että pykälät tehdään yrittäjien kannalta mahdollisimman vaikeiksi. Istun itse samoissa työryhmissä”, Meriläinen kertoo.
Varsinaisia tarhaiskuja on viime aikoina tehty harvakseltaan.
”Salakuvauksia varmasti yritetään tehdä niin turkis- kuin sikapuolellakin.”
Meriläinen näkee turkisalan viime vuosina osakseen saamassa, enimmäkseen kielteisessä julkisuudessa jotain hyvääkin.
”Nyt alalta poistuvat ne, jotka ovat tehneet asioita miten sattuu.”
Alan kannattavuus on tällä hetkellä hyvällä tolalla, mutta rehun kallistuminen sekä uhka säännösten tiukentumisesta arveluttavat.
Eri puolilla Eurooppaa toimivat turkistuottajat ovat ulottaneet toimintaansa itäblokkiin, Kiinaan ja Amerikan mantereelle. Meriläinen ennakoi Suomen seuraavan perässä.
”On monta tapaa ajaa elinkeino alas. Täyskieltoa ei tarvita, jos yrittäminen tehdään käytännössä mahdottomaksi tiukoilla säädöksillä.”
Lähialueista houkuttelevana näyttäytyy Venäjä. Yhteistyökuvio Karjalan tasavaltaan on poikimassa pilottihankkeen.
”Karjalaan tehdään jonkinnäköinen harjoitteluyksikkö. Säädökset Suomessa ovat tiukkoja ja kustannukset korkealla. Jos aiomme pysyä maailmanlaajuisessa kilpailussa mukana, meidänkin on pakko katsoa Suomen rajojen ulkopuolelle.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
