Ministeri Tiilikainen: Hiilinielu ja monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) nostaa Suomen monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi elinympäristöiksi muun muassa lehdot, perinneympäristöt ja paahdeympäristöt. "Laiduntava karja on äärimmäisen tärkeä luonnon monimuotoisuuden kannalta." Kuva: Lari Lievonen

Suomen metsien hiilinielujen kasvattamisella voidaan samalla edistää helposti myös luonnon monimuotoisuutta, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) toteaa.

Ministeri esitteli torstaina Helsingissä erilaisia keinoja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjuntaan Suomessa ja maailmalla.

"Metsätaloudellisesti heikkotuottoisten soiden ennallistaminen on yksi keino kasvattaa tietyntyyppisten soiden hiilinielua ja sitä kautta myös monimuotoisuutta."

Tiilikaisen mukaan kestävällä metsänhoidolla saavutettu lisääntynyt metsien kasvu mahdollistaa myös hakkuiden lisäämisen, kunhan samaan aikaan huolehditaan monimuotoisuudesta ja riittävistä suojelualueista.

Kansallisella tasolla Tiilikainen nostaa monimuotoisuuden kannalta kärkeen muun muassa lehdot, perinneympäristöt ja paahdeympäristöt.

"Metso-ohjelmaan kohdistuneita säästötoimia on saatu kurottua umpeen, ja näyttää siltä, että vuodelle 2025 asetettu suojeltujen hehtaarien tavoite täyttyy."

Tiilikaisen mukaan Metson ohella monet metsänomistajat tekevät niin sanottuja hiljaisia päätöksiä vanhojen metsien suojelusta. "Tällaiset alueet eivät näy ohjelmissa mutta lisäävät silti luonnon monimuotoisuutta."

YK järjestää Egyptissä ensi viikolla alkavan kaksiviikkoisen kokouksen, jonne maailman maat kokoontuvat luonnon monimuotoisuuden 14. osapuolikokoukseen.

Tiilikainen johtaa Suomen valtuuskuntaa kokouksen korkean tason osuuden aikana, joka aloittaa kokouksen ensi torstaina.

"Monimuotoisuus on ilmastonmuutosta tai luonnonvaroja vaikeammin ymmärrettävä käsite. Sitä on lisäksi vaikea mitata, mutta keinot kehittyvät jatkuvasti. Esimerkkinä ovat muun muassa WWF:n ja Kansainvälisen luontopaneelin ympäristön heikentyneestä tilasta kertovat raportit", Tiilikainen kertoo.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin mukaan elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. WWF:n mukaan maapallon selkärankaisten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä.

Suomen metsien monimuotoisuuden tilasta saadaan uutta tietoa vuoden loppuun mennessä.

Joulun aikoihin ympäristöministeriö julkaisee tuoreen arvion eri elinympäristöjen uhanalaisuudesta ja maaliskuussa päivitetyn version Punaisesta kirjasta, johon on koottu Suomen uhanalaiset lajit.

YK:n kokouksen keskeisenä tavoitteena on Tiilikaisen mukaan kiristää vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita, sillä edistyksistä huolimatta maailman monimuotoisuuden kato jatkuu.

"Ei voida sanoa, että kaikki olisi mennyt pieleen tai mitään ei olisi tehty, vaikka vuodelle 2020 asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan. Mutta jos tulokset ovat köyhiä, niin täytyy tehdä enemmän."

Suomen tärkein neuvotteluteema tulevassa kokouksessa on keskittyä vuoden 2020 jälkeisiin tavoitteisiin.