MT-gallup: Kaksi kolmesta luottaa Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maata

Kuva: Timo Filpus

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää Suomen omaa kykyä puolustaa koko maan aluetta ainakin melko hyvänä. MT:n tällä ja viime viikolla toteuttaman gallupin mukaan Suomen puolustuskykyä epäilee joka neljäs.

Maaseudulla asuvat uskovat puolustuskykyyn kaupunkilaisia enemmän. Heikointa luottamus Suomen puolustuskykyyn on pääkaupunkiseudulla. Siellä asuvista joka kolmas ei luota Suomen omaan kykyyn puolustaa koko maan aluetta.

Myös sukupuoli vaikuttaa arvioon Suomen puolustuskyvystä. Miehistä yli 70 prosenttia pitää puolustuskykyä vähintään melko hyvänä. Naisista näin ajattelee 60 prosenttia.

Ikääntyneet pitävät Suomen puolustuskykyä keski-ikäisiä vahvempana. Alle 30-vuotiaat sen sijaan luottavat puolustuskykyyn melkein yhtä vahvasti kuin 64 vuotta täyttäneet.

Puoluetaustan mukaan eniten Suomen omaan puolustuskykyyn luottavat keskustan äänestäjät.

Keskustalaisista 75 prosenttia pitää kykyä puolustaa koko maan aluetta vähintään melko hyvänä.

Seuraavina tulevat kokoomuksen ja SDP:n äänestäjät, joista yli 70 prosenttia pitää puolustuskykyä vähintään melko hyvänä. Vähiten Suomen omaan puolustuskykyyn luottavat vihreiden äänestäjät. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat asettuvat arviossaan SDP:n ja vihreiden väliin.

MT kysyi erikseen myös luottamusta Suomen omaan kykyyn puolustaa demilitarisoitua Ahvenanmaan aluetta.

Hieman alle puolet suomalaisista pitää Suomen kykyä puolustaa Ahvenanmaan aluetta vähintään melko hyvänä. 39 prosenttia ei luota kykyyn puolustaa Ahvenanmaata.

Sukupuolten välillä ei ole yhtä suurta eroa kuin koko maan puolustamisessa. Nuoret, alle 30-vuotiaat uskovat Ahvenanmaan puolustamiseen muita ikäryhmiä vankemmin.

Maaseudulla luotetaan myös Suomen kykyyn puolustaa Ahvenanmaata muuta maata vahvemmin.

Puoluetaustan mukaan katsottuna järjestys muuttuu hieman koko maan puolustamiseen verrattuna.

Eniten Suomen kykyyn puolustaa Ahvenanmaata luottavat SDP:n kannattajat. Seuraavina tulevat kokoomuksen, vasemmistoliiton ja RKP:n äänestäjät.

Vihreiden ja keskustan äänestäjistä noin puolet pitää Suomen kykyä puolustaa Ahvenanmaan aluetta vähintään melko hyvänä. Keskustalaisten kohdalla on erittäin iso ero luottamuksessa koko maan ja Ahvenanmaan puolustukseen. Vähiten Ahvenanmaan puolustamiseen luottavat perussuomalaisten kannattajat.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa.

Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella. Ensimmäisen kerran demilitarisoinnista sovittiin Krimin sodan päätteeksi vuonna 1856. Tila vahvistettiin vuonna 1921 solmitulla sopimuksella. Sopimuksen mukaan Suomella on kuitenkin velvollisuus sotatilanteessa puolustaa aluetta. Suomella on myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 solmittu sopimus, jonka perusteella Venäjä ylläpitää Ahvenanmaalla konsulaattia, joka valvoo demilitarisoinnin noudattamista.

Suomi miehitti Ahvenanmaan saaret vuonna 1941 niin sanotussa operaatio Kilpapurjehduksessa estääkseen Neuvostoliiton maihinnousun alueelle. Sodan jälkeen alueella ei ole ollut suomalaisia joukkoja.

MT:n gallupin toteutti Kantar TNS Agri. Kyselyyn vastasi 1 030 suomalaista viime ja tällä viikolla.

Ahvenanmaalla asuvat eivät ole mukana otoksessa. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

Lue lisää:

Suomelta puuttuu sotilaita kriisin äärellä – "Jos tulee kriisi, niin vajeellahan siihen joudutaan lähtemään"