Etelä-Karjalan sikatalous näivettyy
”Jos lisätilavaatimus tulee, minulla ei ole mahdollisuuksia investoida. On pakko vähentää eläimiä”, luumäkeläinen sikatalousyrittäjä Janne Toikka sanoo. Kuva: Viestilehtien arkistoAri Nakari
HK Scanin päätös irtisanoa parikkalalaisen emakkosikala Sikacon tuotantosopimus herättää kysymyksiä sikatalouden kohtalosta Etelä-Karjalassa.
Jos Sikaco ajautuu konkurssiin ja sen seitsemän osakasta joutuvat lopettamaan, Kaakkois-Suomeen jää jäljelle muutama iso emakkosikala ja reilu parikymmentä sikalaa.
”Sikatalous Parikkalassa loppuu kokonaan, yhtään sikalaa ei taida olla jäljellä Rautjärvellä, Ruokolahdella eikä entisessä Joutsenossa. Toimiala näivettyy niin pieneksi ja merkitys vähäiseksi, että on helppo osoittaa seuraavatkin lopetettavat kohteet täältä”, Etelä-Karjalan Osuuspankin maataloudesta vastaava asiakkuusjohtaja Antti Tamminen sanoo.
Lappeenrannassa ja Luumäellä on muutama pienempi sikala sekä Luumäellä yksi iso lihasikala.
”Etelä-Karjalassa tuotetaan noin neljä miljoonaa kiloa sianlihaa. Puolet siitä lähtee pois Sikacon mukana. Tänään HK Scanin pientuottaja soitti ja kysyi, joko hän pistää emakot pois. Sanoin, että voit siementää niin kauan kuin on sopimus voimassa”, Tamminen sanoo.
Parikkalan Osuuspankin johtajan Tuomo Liukan mielestä tilanne herättää alueen tuottajissa epävarmuutta.
”Sikaco on pystynyt toimimaan omilla voimavaroilla, koska ei ole tarvinnut HK Scanin rahoitusta. Jos sellaisen irtisanominen on päänavaus, on muiden syytäkin olla huolissaan” Liukka sanoo.
Sikaco on Parikkalan Osuuspankin asiakas.
Sikatalouden näivettyminen vähentää tuotantorakennusten vakuusarvoa, sillä todennäköisyys löytää rakennuksille ostaja pienenee.
”Jos lihatalon mielestä yhden yrityksen tuotantoa ei etäisyyden vuoksi kannata jatkaa, niin se tarkoittaa, ettei kenenkään muunkaan kannata jatkaa. Silloin tuotantolaitoksella ei ole mitään arvoa”, Nordean maatalouden asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola sanoo.
HK Scan on myöntänyt etäisyyden olevan yksi tekijä irtisanomisessa.
Yhtiö on tehnyt MT:n tietojen mukaan yhden noin 400 emakon tilan kanssa sopimuksen vuosi sitten syksyllä.
Kyseinen tila on alle sadan kilometrin päässä Forssan teurastamosta.
Sikacon tilalta matkaa Forssaan kertyy noin 380 kilometriä.
”Ensimmäisen kerran on käytetty harppimallia, jonka sisällä olevat kiinnostaa ja ulkopuolella olevat eivät kiinnosta. Tulee ajatus, onko jatkossa niin, että Päijänteen itäpuolella ei Suomessa nähdä tarpeelliseksi sikataloutta harjoittaa”, Jaakkola tuumaa.
Etelä-Karjalan sikalayrittäjät tuskin miettivät investointeja näinä aikoina.
”Meidän rahoittamien sikaloiden lainat on suurinpiirtein maksettu. Lainataakkaan ei siis Etelä-Karjalassa kaadu yhtään tilaa”, Tamminen sanoo.
Mutta sikalat voivat tarvita uutta rahoitusta vuoden 2018 alussa voimaan tulevan lisätilavaatimuksen vuoksi (MT 27.8.).
Muutos ei tuota mitään yrittäjälle, mutta voi vaatia suuret investoinnit.
”Rahoituksen saaminen siihen voi olla aika vaikeaa. Vaaditaan pidempiä sopimuksia ja teurastamoiden on lähdettävä kantamaan riskiä”, Tamminen sanoo.
Tamminen kritisoi HK Scanin irtisanomista taitamattomaksi.
”HK Scan ei ole hallinnut eläinvirtaa. Tuotantoa on kehitetty viime vuosina uskomattomia määriä, sitten yhtäkkiä se räjähtää käsiin ja pitää ruveta lopettamaan kehittäviä tiloja.”
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
