Sokeri- ja Kemira-Matin tarina
Nurmijärveläisestä viljelijästä ja pitkän linjan vaikuttajasta Matti Mattilasta on koottu elämäkerta. Taustalla hankkeessa on ollut Nurmijärven tuottajayhdistys.
Teos valottaa samalla sotien jälkeisten vuosikymmenten paikallis- ja valtakunnan politiikkaakin. Olisi jopa suonut, että aikaa kirjan tekoon olisi käytetty enemmän. Siten olisi kyetty erittelemään syvällisemmin niin Nurmijärven sisäisiä kuin valtakunnallisia maatalouspoliittisia taustoja ja tapahtumia.
Matti Mattila oli koulutukseltaan agronomi ja vaikutti puolueensa maalaisliiton/keskustan moniin maatalous- ja puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Valtakunnan politiikassa hänen ansionsa jäivät kahden muun vahvan uusmaalaisen kansanedustajan – Johannes Virolaisen ja Marjatta Väänäsen – varjoon, kuten Paavo Väyrynen kirjassa toteaa.
Mattila työskenteli 1950-luvun puolivälistä yli 20 vuotta Arkadianmäellä, MTK:n valtuuskunnassa ja Metsäliiton edustajistossa. Hän oli Uudenmaan tuottajaliiton puheenjohtaja koko 1970-luvun ajan.
Luottamustehtävistä elinkeinoelämän parissa merkittävimmät olivat Rikkihappo Oy:n eli myöhemmin Kemiran hallintoneuvoston pitkäaikainen puheenjohtajuus sekä OKO:n että Turengin Sokeritehtaan hallintoneuvostojen jäsenyydet.
Huumorintajuisesta Mattilasta puhuttiin leikkisästi niin Kemira-Mattina kuin Sokeri-Mattina. Ehkä tähän listaan olisi sopinut lisätä vielä nimi Hevos-Matti, sen verran innokas ravimies hän oli.
Kotipaikkakunnalla Mattila herätti elinaikanaan ristiriitaisia tunteita. Hän osallistui ennen sotia aktiivisesti suojeluskunnan toimintaan ja eteni kapteeniksi, reservissä majuriksi. Hänen osallisuuttaan asekätkentään tutkittiin useampaan kertaan: ensin syystä ja sittemmin myös syyttä, kuten kirja osoittaa.
Se, että Matti Mattila ei asettunut useiden isojen nurmijärveläisten maatilojen isäntien tapaan kokoomuksen riveihin vaan liittyi maalaisliittoon, aiheutti jännitteitä kunnallispolitiikassa.
Nurmijärvi oli jälleenrakennuksen vuosikymmeninä kaikkineen hyvin vahvasti jakautunut kunta. Maatalouden lisäksi vastakkainasetteluja loivat teollistuminen, etenkin Alkon tehtaat Rajamäellä, sekä Klaukkalan orastava kasvu pääkaupunkiseudun vanavedessä.
Kirja kertoo myös lyhyesti Matti Mattilan ja hänen värikkäänä ja älykkäänä tunnetun Else-puolisonsa yksityiselämästä, josta ei surullisia piirteitä puuttunut.
KAIJALEENA RUNSTEN
Ruoti Hannele (toim.): Matti Mattila. Uudenmaan Maataloustuottajain Säätiö ja MTK-Nurmijärvi.
54 sivua. Saarijärvi 2012.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
