Trump on avoimesti myöntänyt, ettei hän piittaa kansainvälisestä oikeudesta. Kuva: Timo Filpus
Vetääkö Eurooppa punaisen viivan Grönlannin kohdalle vai onko Trumpia taas pakko vain myötäillä?
Julkiset tuomitsemiset eivät asiaa edistä, mutta Naton jäätävä hiljaisuus on myös huono vaihtoehto.
Tanskalle kuuluvan autonomisen Grönlannin strateginen merkitys kasvaa, kun napajäätikkö sulaa. Kuva: ODD ANDERSEN / Lehtikuva13.1.202618:00
Suurvallat ovat toisen maailmansodan jälkeen rikkoneet kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia siellä, missä se on palvellut niiden omaa etua. Tai sen on oletettu palvelevan.
Yhdysvalloille Venezuela on viimeinen lenkki pitkässä ketjussa, jossa riittää Vietnamin ja Irakin kaltaisia synkkiä esimerkkejä. Ukrainaan laittomasti hyökännyt Venäjä on vielä raadollisempi.
Kyllä. Vanha maailmanjärjestys murenee, mutta sen sääntöpohjaisuus on ollut toistuvasti hyvin hutera.
Vanha maailmanjärjestys murenee, mutta sen sääntöpohjaisuus on ollut toistuvasti hutera.
Trump öykkäröi edeltäjiään häikäilemättömämmin ja myöntää avoimesti vähät välittävänsä kansainvälisestä oikeudesta. Grönlanti on uusi erityistapaus. Yhdysvallat uhkaa Nato-liittolaista Tanskaa, jolle hyytävän kylmä ja mineraalirikas jättisaari kuuluu.
Kaikki viittaa siihen, että jollain tavalla Trump kaappaa Grönlannin Tanskan ja muiden liittolaisten nurinoista piittaamatta. Kaappauksessa käytetään todennäköisesti paljon rahaa, vielä enemmän painostusta ja kiristystä sekä tarvittaessa jopa raakaa voimaa.
Sotilaallinen hyökkäys olisi kuolinisku Natolle. Myös kaikki muut vaihtoehdot tekisivät syvän ja leveän railon transatlanttisiin suhteisiin.
Siksi on huolestuttavaa, ettei Nato sano tai tee mitään. Nyt tarvittaisiin nimenomaan tekoja.
Trumpin mukaan Yhdysvaltain on saatava Grönlanti, jotta Kiina ja Venäjä eivät saa sitä. Tanska on toistuvasti ehdottanut, että kasvavan uhan vuoksi USA vahvistaisi sotilaallista läsnäoloaan saarella.
Tanska on toistuvasti ehdottanut, että USA vahvistaisi sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa.
Se ei omistamishaluiselle Trumpille maistu. Siksi eurooppalaisten Nato-maiden pitäisi sijoittaa joukkoja ja aseita arktiselle alueelle.
Se olisi vahva viesti Washingtoniin.
Trump ei siitä pitäisi, koska se sotkisi hänen diilinsä. Toisaalta tiedetään myös, ettei myötäilykään tuota toivottuja tuloksia.
Liittokansleri Friedrich Merzin johtama Saksa on ehdottanut Grönlantiin vastaavaa Nato-operaatiota, jollainen käynnistettiin Itämerellä kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Kuva: GAETAN CLAESSENSSaksa on jo ehdottanut arktiselle alueelle vastaavaa Nato-operaatiota, jollainen käynnistettiin Itämerellä kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi.
Aloitteen heikkous on se, että Yhdysvaltoja yritetään saada joko mukaan operaatioon tai ainakin hyväksymään se. Miksi Eurooppa ei lähde liikkeelle itsenäisesti?
Eikö juuri Grönlantiin pitäisi piirtää punainen viiva: tässä me emme enää myötäile isoveljeä ja pelkää kostoa, vaan uskallamme tarvittaessa jopa panna kovan vastaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
