Purra: "Emme tarvitse lisää seminaareja, joissa päivittelemme tilannetta"

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) suhtautuu varauksella ajatukseen parlamentaarisesta yhteistyöstä taloustilanteen parantamiseksi. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa.  

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) suhtautuu varauksella ajatukseen parlamentaarisesta yhteistyöstä taloustilanteen parantamiseksi.

Presidentti Sauli Niinistö nosti jälleen valtiopäivien avajaispuheessaan esiin ajatuksen siitä, että talouden ongelmia voitaisiin ratkaista puoluerajat ja vaalikaudet ylittävässä yhteistyössä.

Purra sanoi puheen jälkeen STT:lle, että valtiovarainministeriön tuottama tieto on kaikkien saatavilla ja toivottavasti kuva tilanteen vakavuudesta alkaisi olla pikkuhiljaa jaettu myös puolueiden välillä.

"Valitettavasti politiikan todellisuus ja erilaiset hallituksen ja oppositioryhmien väliset erimielisyydet ja konfliktit yleensä estävät sen suuremman yhteistyön tällaisissa asioissa. Me tiedämme hyvin, että oppositiossa ei jaeta ainakaan toimenpiteiden osalta samanlaisia näkemyksiä kuin hallituksessa.”

Purra sanoi tervehtivänsä ilolla, jos oppositiopuolueilla on aitoa halua osallistua esimerkiksi säästöjen löytämiseen. Hän ei kuitenkaan pidä tätä kovin todennäköisenä.

"Mikäli näin yleisesti ottaen poliittisessa järjestelmässä olisi, niin me emme ehkä olisi tässä tilanteessa, jossa 15 vuotta on tehty alijäämäistä budjettia ja lisätty velkaa. Mikäli kaikki puolueet olisivat valmiita tekemään vaikeita päätöksiä.”

Talouden suuremman kuvan käsittelyyn parlamentaarisesti Purra suhtautuu niinikään varauksella.

"Haluaisin tietää, mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa. Me emme tarvitse lisää seminaareja, joissa päivittelemme tilannetta. Me tarvitsemme toimenpiteitä, me tarvitsemme selkärankaa, jolla näitä poliittisia päätöksiä tehdään.”

Oppositiopuolueiden puheenjohtajien joukossa ajatus parlamentaarisesta yhteistyöstä saa myönteisen vastaanoton. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi puheen jälkeen, että presidentti Niinistö oli oikealla asialla.

"Kasvun puute on se kipein ongelma Suomen julkisen talouden ongelmien taustalla. Ja kyllä tässä viisaat päättäjät pyrkivät hakemaan enemmän yhteistyötä ja vähemmän erotteluja.”

Lindtmanin mukaan esimerkiksi lisäsäästöihin ollaan nyt ajautumassa juuri kasvutoimien puuttuessa.

Hän sanoi pitävänsä oikeana myös Niinistön puheessaan esittämää tavoitetta, että dynaaminen talous ja perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.

"Toivottavasti tämä viesti nyt kuuluu laajemmin, koska Suomen julkisen talouden oikaiseminen, se on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.”

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että nyt olisi oleellista rakentaa yhteisymmärrys siitä, mitä taloudessa tavoitellaan.

"Tavoitellaan kannattavaa, talouskasvuun perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Ja sellaisen raamin sopiminen, joissain maissahan se on jopa lainsäädännöksi asti muodostettava velkajarru, sellaisesta sopiminen olisi minusta viisasta yhdessä.”

Saarikon mukaan tavoitteisiin pääsemisen välineistä ei sen sijaan olisi oleellista tai oikein sopia parlamentaarisesti, sillä ne ovat hallituksen asia.

”Tämä on selvästi Niinistön perintö, jonka hän haluaa jättää. Ja nyt katseet kääntyvät hallituspuolueisiin, vastaavatko he tähän”, Saarikko sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mielestä parlamentaarisessa työryhmässä olisi järkevää käsitellä esimerkiksi väestörakenteen muutosta, joka näkyy myös tulojen ja menojen epätasapainon taustalla.

"Esimerkiksi syntyvyyslukujen kääntäminen tai muu vaatii pitkäjänteistä työtä, se ei tapahdu vuodessa eikä kahdessa eikä yhdessä hallituskaudessa.”

Samoin keskustelua voitaisiin Anderssonin mukaan käydä muun muassa työperäisestä maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta, koska nyt linja niihin vaihtuu hallituksesta toiseen.

Andersson sanoi, että yksityiskohdista, kuten verotuksesta tai leikkauksesta, ei sen sijaan ole kovin todennäköistä löytää parlamentaarista yhteisymmärrystä.

"Siinä tulevat sitten puolueiden erilaiset arvot ja ideologiat ja poliittiset näkemyserot eri tavalla esille. Se on sitten sitä budjettityötä, mitä hallitus tekee ja mikä minun mielestäni kuuluukin hallituksen vastuulle.”