Suomen kylät: Kunnissa pitää varautua onnettomuuksiin, sähkökatkoihin ja vesihuollon häiriöihin
Poikkeusolojen ohella kuntien pitäisi varautua myös arkisempiin häiriöihin, Suomen kylät ry toteaa.
Kuntien pitäisi varautua esimerkiksi sähkökatkoihin. Kuva: Kari SalonenKuntien ja kylien tulee varautua pitkiin sähkökatkoihin, vesihuollon häiriöihin tai onnettomuuksien jälkihuoltoon, toteaa Suomen kylät.
Kuntien pitää jo valmiuslain nojalla ennakoida kriisitilanteita sekä poikkeusoloja. Niiden lisäksi tulisi varautua tavanomaisiin häiriötilanteisiin. Se on osa kuntien kokonaisturvallisuutta.
Kuntien näkökulmasta kokonaisturvallisuus tarkoittaa, että varautumista tehdään yhteistyössä viranomaisten, yritysten, yhdistysten ja kuntalaisten kanssa.
”Kylien turvallisuustyön voi kuvata seisovan kahdella jalalla. Se on toisaalta kyläläisten arjen turvallisuuden ja yhteisöllisen huolenpidon vahvistamista ja toisaalta kyläyhteisöjen valmiuksien kehittämistä erilaisissa häiriötilanteissa toimimiseksi”, sanoo projektipäällikkö Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeesta.
Arkipäivän häiriöihin varautuminen edistää turvallisuuden tunnetta ja henkisen kriisinkestävyyden perustaa.
”Kunnan tehtävänä on varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös silloin, kun jotain poikkeavaa tapahtuu. Paikalliset tuntevat oman kylänsä, ihmiset ja ympäristön usein parhaiten, ja on tärkeää, että kunta tunnistaa tämän tärkeän resurssin osana kunnan varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin”, toteaa vastaava hallintojohtaja Jari Lepistö Karviasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
