Takatalvi hyydyttää lintujen kevätkonsertin – pikkulinnut ovat herkkiä huonolle säälle
Myös kovat tuulet hillitsevät lauluhaluja. Yöpakkasista ja hankikannosta on hyötyä suurpedoille.
Keväällä myös lintujen bongaus saa uutta virtaa. Kuvassa pyrstötiaissormikkaat. Kuva: Jaana KankaanpääAurinkoinen suojasää virittää visertäjät moniääniseen laulantaan, mutta takatalvi hyydyttää kevätkonsertin päiväkausiksi.
Leudon kevätsään keskelle tipahtanut takatalvi lumituiskuineen hillitsee pikkulintujen lauluhaluja myös siksi, että ravinnon saanti muuttuu haasteellisemmaksi.
”Lintujen pitää tankata energiaa enemmän, kun on pakkasta. Ravinnon hankintaan kuluu enemmän aikaa ja tämä näkyy vähenevänä laulantana”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola Rovaniemeltä kuvailee.
Suomessa talvehtineet tiaiset syövät lintulautojen siemenravinnon lisäksi itse keräämiään ruokavarastoja. Vaihtelua ruokapöytään tuovat kevään lämmön virkistämät hyönteiset, niveljalkaiset ja pienet perhoset, joita voi havaita, vaikka maassa on lunta.
Kovat tuulet liittyvät kevätpäiviin, ja nekin ovat omiaan vähentämään lintujen lauluhaluja.
”Jos rupeaa laulamaan myrskyllä, se menee hukkaan, koska laulu ei kanna.”
Lintujen keväisen laulannan päätarkoituksia ovat Kojolan mukaan vastakkaisen sukupuolen houkuttelu sekä omistusoikeuden julistaminen omalle reviirille.
”Samalla se on oman elinvoiman esiintuomista kilpailijoille.”
Takatalveen ja lumimyräköihin liittyy lintujen takaisinmuutto, jonka aikana linnut pakenevat samaan suuntaan kuin mistä ovat tulleet. Etsinnässä ovat pälvet ja mukavammat olot.
Toinen vaihtoehto on myrskyn silmässä värjöttely ja muuton keskeyttäminen siihen asti, kunnes sää sen jälleen sallii.
”Pienimmät lajit, kuten varpuslinnut, ovat herkempiä huonolle säälle. Isommilla linnuilla on paremmin kestävyyttä”, Kojola vertaa.
Kun kevät saapuu ukkometson rintaan, sen huomaa jälkijonon molemmille puolille jääneistä siipien vetojäljistä jo huhtikuussa, vaikka soidinaika ei vielä ole käsillä.
Homenokat kalkattelevat ja pörhistelevät siipiään soidinmailla vasta vapun aikoihin, johon soitimen huippu ja parittelu ajoittuvat.
Metsän lumiolot vaikuttavat siihen, kuinka kauas karhut poistuvat pesältään. Upottava lumi vaikeuttaa liikkumista ja saalistamista, mutta huhtikuinen kantava keväthanki tuo helpotusta.
”Sopiva hankikanto ja yöpakkaset auttavat hirven kaatamista ravinnoksi. Silloin karhu pysyy pinnalla, mutta hirvi uppoaa.”
Emokarhut pentuineen liikkuvat enemmän vasta sitten, kun lumi on sulanut. Lumikelillä niiden liikkumissäde on pieni, eikä jälkiä synny laajasti. Urokset aktivoituvat toukokuussa, jolloin ne ryhtyvät etsimään naaraita.
Suurpedoilla pesäpaikan haeskelu on edessä huhtikuun lopulla. Samalla nuoret sudet eli viime kesän pennut valmistautuvat haeskelemaan itselleen uusia asuinalueita.
”Niillekin hangesta on hyötyä. Sen päällä on helppo jolkutella pitkiäkin matkoja vähäisellä energian kulutuksella”, Kojola kertoo.
MT:n sääpalvelu ennustaa takatalven jatkuvan ainakin loppuviikkoon saakka.
Pilvinen pakkaskeli hallitsee koko maata. Yöllä on kymmenenkin astetta pakkasta, ja päivällä plusasteita näyttää olevan vain etelässä.
Lue lisää:
Luulitko että vain koiraslinnut laulavat – välillä on terveellistä ällistyä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
