Kuka tahansa voi perustaa sääaseman, joka julkaisee tiedot automaattisesti verkkoon

Ari Rostin 16-vuotias sääasema on kestänyt saariston olosuhteita yllättävän hyvin. Sademittarin suppilo pitää puhdistaa välillä, ettei se mene tukkoon. Kuva: Suvi Elo

Autotallissa sijaitseva tietokone julkaisee säätiedot verkkoon luotettavan valokuituyhteyden kautta. Kuva: Suvi Elo

Lokakuisena aamupäivänä Nauvossa tuulee 5,2 metriä sekunnissa. Lämpötila on 5 astetta plussalla. Viimeisin saderintama on tuonut 19,6 milliä vettä.

Luvut eivät ole Ilmatieteen laitoksen arvioita, vaan Ari Rostin oman sääaseman tuottamaa dataa.

Nauvolainen it-alan yrittäjä on mitannut ja julkaissut säätietoja kotipihaltaan vuodesta 2003.

”Täytin 40 ja kysyin vaimolta, voisinko toteuttaa tällaisen neljänkympin hullutuksen. Haluaisin oman, internetiin kytketyn sääaseman.”

Toive toteutui. 16 vuotta sitten hankittu sääasema on pääosin edelleen käytössä.

Pihalla seisova sääaseman osa mittaa sademäärää, kosteutta, lämpötilaa ja auringon säteilytehoa sekä UV-säteilyn määrää.

Antureiden mittaamat tiedot kulkeutuvat autotallissa sijaitsevalle, jatkuvasti päällä olevalle tietokoneelle sääasemaan kuuluvan radiolähettimen avulla.

Radiolähetin saa virtansa litiumakusta. Sääasema on kytketty myös sähköverkkoon, koska sademittarin sulanapitolaitteisto vaatii sen verran tehoa.

Tuulitietoja mittaava anemometri sijaitsee talon katolla.

Tuulen suuntaa mittaava laite tosin vikaantui kesällä luultavasti ukkosen aiheuttaman vian takia.

Tuulimittarin tiedonsiirtoon liittyy erikoisuus. Aiemman vian jälkeen Rosti nykyaikaisti laitteistonsa. Tuulitiedot päätyvät nyt ohjelmoitavan elektroniikka-alustan avulla suoraan internetiin palvelimelle, jolta Rostin itse ohjelmoima ohjelmisto poimii tiedot.

”Tämä on sitä IoT:tä (esineiden internetiä).”

Oman sääaseman pito ei kuitenkaan edellytä ohjelmointitaitoa.

Laitteiden valmistajat tarjoavat helppokäyttöisiä tuotteita ohjelmistoineen.

Myös julkaisu internetiin onnistuu laitevalmistajien tarjoamien verkkosivustojen kautta.

Sääaseman ohjelmiston ylläpitoa varten Rostin ei tarvitse könytä autotalliin, sillä hän saa koneen etähallintaan kannettavaltaan tai tarvittaessa vaikka kännykän kautta.

Sääaseman mittaustiedot tallentuvat tietokantaan, josta voi hakea haluamiaan säätietoja sääaseman verkkosivuilla. Kuvaajiin tulostuvat maksimit, minimit ja keskiarvot.

Facebookissa Rostin sääasemalla on 700 seuraajaa. Verkkosivuilla käy kesäisin satoja ihmisiä päivässä. Mökkiläiset ovat kiitelleet, kun porkkanapenkin kastelutarpeen on voinut päätellä kätevästi. Tietoja on pyydetty myös tuulivoimaselvitystä varten.

Kerran Rosti sai pienkonelentäjältä palautetta, että hänen julkaisemansa säätieto ei pitänyt paikkansa. Silloin mies lisäsi sivustolle englanninkielisen lausekkeen, jossa todetaan ettei tietoa pidä käyttää ”hengen tai omaisuuden suojelemiseksi”.

Ammattimaisen sääaseman vaatimuksia Rostin laitteet eivät täytä. Sademittarin läheisyydessä kasvaa puita. Tuulimittauksiin voi vaikuttaa mittarin sijainti katolla. Ammattikäyttöön tarkoitettu mittausteknologia maksaisi moninkertaisesti harrastajan sääasemaan verrattuna.

”Enhän minä tuonne mitään kymmenmetristä mastoa ala pystyttämään.”

• Ihanteellinen sijainti sääasemalle on hoidetulla nurmialueella, jonka maan­pinta on tasainen.
• Puut, vesialueet, rakennukset ja muu rakennettu ympäristö kuten asfaltti voivat vaikuttaa havaintoihin.
• Ilman lämpötilaa mitataan kahden metrin korkeudelta. Lämpömittarin tulisi sijaita sellaisen säteilysuojan sisällä, joka mahdollistaa mittarin tuulettumisen.
• Tuulen suuntaa ja nopeutta tulisi pyrkiä mittaamaan kymmenen metriä merkittävien ympäristön esteiden ylä­puolelta. Jos mittarin asentaa katolle, se tulisi sijoittaa ainakin muutaman metrin korkeudelle katosta.
• Lisätietoja: https://ilma­tieteenlaitos.fi/oma-saaasema
• Lähde: Ilmatieteen laitos