LUKENUT MIES Punavihreän kuplan synty

Vasemmistoliiton perustamisesta tuli vapun alla kuluneeksi 25 vuotta. Ulkopuolisesta touhu näytti siltä, että kommunistien peitejärjestöä tuunataan uuteen kuosiin maailman muuttuessa. Entisen puoluesihteerin Sirpa Puhakan kahlaama taustatyö avartaa näkemystä.

Aluksi SKP todella yritti säilyttää roolinsa mahdollisimman pitkälle. Sitten imettäjä eli Neuvostoliitto luhistui ja SKP itse sortui konkurssiin kasinokapitalistia leikkiessään.

Mutta myös pitkään todellisesta puolueroolista haaveillut SKDL lopetti toimintansa. Uusi Vasemmistoliitto perustettiin pitkälti Kalevi Kivistön presidenttikampanjaa vetäneen Liike 88:n henkiselle pohjalle.

Perustajien aikalaistodistuksia lukiessa huomaa tutut ongelmat. Osan niistä aika on hoitanut.

Osa porukasta jättäytyi uuden puolueen ulkopuolelle, koska ei halunnut toimia yhdessä SKP:n entisten vähemmistöläisten, taistolaisten kanssa. No, nyt niitä on eduskunnassa enää yksi, vihreiden Satu Hassi.

Ratkaisematta jäi ongelma perimmäisestä olemuksesta. Epäröiden päätettiin olla puolue, mutta kriiseissä reagoidaan kuin poliittinen liike.

Kärkihahmoksi etsitään aina innostava persoona eikä poliittinen johtaja.

Vasemmistoliitto päätti hylätä sosialismin ja kaikki muut ideologiat ja keskittyä punavihreyteen. Se rajaa kannatusta yhä selvemmin yliopistojen kampuksille, joilla varsinaiset vihreät tekevät kaiken paljon uskottavammin.

Suurten työpaikkojen pääluottamusmiehet jätettiin tarkoituksella ulkopuolelle. Suomen varsinaisessa köyhälistössä piilevät SKDL:n peruskannattajat luovutettiin helpotuksesta huokaisten perussuomalaisille.

Nykyinen Vasemmistoliitto on tieten tahtoen synnytetty punavihreäksi kuplaksi, joka ei ymmärrä, miksi se koko ajan kutistuu.

Pekka Alarotu

Sirpa Puhakka:

Vasemmistoliiton synty.

278 sivua. Into.

Avaa artikkelin PDF