suomen linja
Suomi osallistuu turvallisuus- ja
puolustuspoliittisten järjestöjen
kautta kansainväliseen yhteistyöhön:
Euroopan unioni (Kroatia on 28.
jäsenmaa 1.7.): Suomi tukee EU:n
vahvistamista turvallisuusyhteisönä yhteisen turvallisuus- ja puolustus-
politiikan avulla.
Euroopan neuvosto: Euroopan vanhin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeus-
järjestö. 47 jäsenmaata, pyrkii
parantamaan ihmisoikeuksia, elinoloja
ja demokratiakehitystä. Euroopan
ihmisoikeussopimus ja -tuomioistuin.
Sitovat sopimukset. Päämaja
Strasbourgissa Ranskassa. Eri asia
kuin Eurooppa-neuvosto eli
EU-huippukokous.
Pohjois-Atlantin liitto Nato
(28 jäsenmaata Yhdysvalloista
Albaniaan): Suomi harjoittaa Naton kanssa yhteistyötä rauhan-
kumppanuuden pohjalta.
Mahdollisuus hakea jäsenyyttä.
Yhdistyneet kansakunnat: 193
jäsenmaata. Luotiin Kansainliiton
jatkajaksi toisen maailmansodan
jälkeen vuonna 1947.
Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestö: 57 jäsenmaata.
Pitää esillä turvallisuus-, ihmisoikeus-
ja ympäristöasioita, tekee ase-
valvontaa ja vaalitarkkailua.
Päätökset poliittisia, eivät
oikeudellisesti sitovia. Päämaja
Wienissä Itävallassa.
Nordefco-puolustusyhteistyötä
Nato-maiden Norjan, Tanskan ja
Islannin sekä ei-Nato-maa Ruotsin kanssa. Norsu-yhteistyössä ovat
mukana Norja, Ruotsi ja Suomi.
Lisäksi kahdenkeskistä yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Kansainvälinen kriisinhallinta:
Osallistuminen on keskeinen osa
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoitteena parantaa kansainvälistä ja myös Suomen omaa turvallisuutta.
Perustuslaki
”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa
tasavallan presidentti yhteis-
toiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin
kansainväliset velvoitteet ja niiden
irtisanomisen. Sodasta ja rauhasta
presidentti päättää eduskunnan
suostumuksella.”
Ulkoasiainministeriö
”Suomi pitää yllä uskottavaa kansallista puolustusta, joka nojaa yleiseen
asevelvollisuuteen ja alueelliseen
puolustusjärjestelmään, tavoitteena
koko valtakunnan alueen
puolustaminen.”
”Suomi kehittää puolustuskykyään
sotilasliittoon kuulumattomana
maana ja seuraa sotilaspoliittista
kehitystä, EU:n puolustusulottuvuuden kehitystä sekä Naton muutosta ja
turvallisuuspoliittista tilannetta
erityisesti lähialueilla.”
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen
EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuus-
politiikassa, monenkeskiseen
yhteistyöhön ja uskottavaan maan-
puolustukseen.”
Hallitusohjelma
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele
Natojäsenyyden hakemista.”
”Suomi toimii aktiivisesti pohjois-
maisen puolustusyhteistyön
syventämiseksi.”
”Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi.”
”Osallistuminen kriisinhallinta-
tehtäviin tukee turvallisuuden ja
vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansain-
välisessä politiikassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
