Keskusta sai mitä tilasi: eniten alueita ja paikkoja

Annika Saarikko oli tyytyväinen keskustan vaalitulokseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Keskusta näyttää saavan sitä, mitä tilasi: vihreää väriä valtaosaan maasta. Vaikka kokoomus oli menossa vaalivoittoon, keskusta nousi väkevästi kakkoseksi ohi SDP:n.

Puheenjohtaja Annika Saarikon tavoite oli, että mahdollisimman moni alue olisi keskusta-johtoinen eli enemmistö 21 hyvinvointialueesta. Tämä tarkoittaa 10–11:tä maakuntaa, ja niin näytti käyvän Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Voitetut alueet ovat kuitenkin pääsääntöisesti pieniä ja sellaisia, joilla on vähän valtuutettuja. Valtuutettuja valitaan väestömäärän perusteella 59, 69 tai 79.

Keskustalla suurin voitettu eli 79 valtuutetun alue on Oulun johtama Pohjois-Pohjanmaa, missä keskustan äänimäärä ylitti 40 prosenttia.

Saarikko luonnehti tulosta luottamuksenpalautukseksi keskustalle. Puolue sai määrällisesti eniten paikkoja, ainoana yli 300.

Keskusta oli nousemassa suurimmaksi puolueeksi yli neljänneksen äänisaaliilla myös 69 paikan Keski-Suomen aluevaltuustoon.

"Keskusta on vetänyt hyvän kampanjan. Meillä on ollut 83 ehdokkaan vireä whatsapp-rinki ja siinä on kannustettu toinen toistamme", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kommentoi ja oli tulossa itse valituksi ainoana Petäjävedeltä.

Jos keskusta näyttääkin pääsevänsä tavoitteeseensa, entä muut?

Kannatusmittausten kestoykkönen kokoomuksen Petteri Orpo arveli ennen vaaleja kokoomuksen olevan suurin puolue viidellä tai kuudella alueella.

Ääntenlaskennan puolivälissä kokoomus piti kärkipaikkaa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla Pirkanmaalla, Espoon vetämällä Länsi-Uudellamaalla, Orpon Varsinais-Suomessa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Ikonen painotti Ylen haastattelussa, että vaikka valituiksi tulisi kaupunkien edustajia, he eivät ajattele vain kotikaupunkiaan vaan koko maakunnan palveluita.

SDP:n Sanna Marinin tavoite oli saada SDP aluevaalien suurimmaksi puolueeksi. Ääntenlaskennan puolivälissä tulossa oli pronssia. Puolue oli nousemassa ykköseksi Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksissa ja Etelä-Karjalassa.

Äänestysprosentti oli 47,1 eli selvä pettymys pääministerille, joka toivoi äänestysprosentin nousevan "mahdollisimman korkeaksi, vähintään kuntavaalien tasolle eli 55 prosenttiin".

Perussuomalaisten Riikka Purran tavoitteena oli nostaa perussuomalaiset suurimman puolueen pallille, mutta toisin kävi: puolue oli jäämässä reippaasti jälkeen kannatusmittausten 14–17 prosentista alle 10 prosentiin.

Vihreiden Iiris Suomelan tavoite oli saada vähintään kuntavaalien mukainen tulos eli 10,6 prosenttia, mutta äänimäärä näytti jäävän alle 7 prosenttiin.

Kristillisdemokraattien tavoite oli yli 50 aluevaltuustopaikkaa, ja 57 oli tulossa. Kannatusprosentti oli 4,3 prosenttia.

Ruotsalainen kansanpuolueen tavoite oli MT:n haastattelussa "yli viiden prosentin kannatus" ja se näytti toteutuvan. Puolue pyrki suurimmaksi Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ja toiseksi suurimmaksi Länsi-Uudellamaalla. Toive toteutui muutoin, paitsi että se oli jäämässä Länsi-Uudellamaalla kolmanneksi kokoomuksen ja SDP:n jälkeen.

Vasemmistoliitto ei kertonut tavoitettaan, mutta näytti saavan äänistä yli 8 prosenttia eli enemmän kuin kunta- ja eduskuntavaaleissa.

Liike Nytin kannatus oli 1,6 prosenttia.

Monilla alueilla valituiksi tuli tunnettuja sote-asiantuntijoita eli lääkäreitä ja valittujen enemmistöksi näyttivät nousevan naiset.

Kansanedustajia oli tulossa valituksi seitsemän, kansanedustaja-kunnanvaltuutettuja 102, kunnanvaltuutettuja 968 ja ilman luottamustehtäviä olleita ehdokkaita 302.

Paikkoja 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoissa oli jaossa liki 1 400 ja niille pyrki yhteensä 10 584 ehdokasta, joista kolmannes oli kunnallisissa luottamustehtävissä.

Vain Helsinki ja Ahvenanmaa ovat tässä vaiheessa uudistuksen ulkopuolella.

Hyvinvointialueet ottavat vuoden 2023 vuoden alusta kunnilta ja kuntayhtymiltä vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisessä. Alueille siirtyy 200 000 työntekijää, joiden työantajaksi tulevat siis uudet alueet.

Uudet valtuustot kokoontuvat ensi kertaa 1. maaliskuuta. Ensi töikseen ne valitsevat aluehallituksen ja laittavat uusien alueiden johtajavirat auki, jotta alueet saadaan toimintakykyiseksi.

"Aikataulu on hyvin tiukka", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi Ylellä sunnuntai-iltana.

Aikataulu on Reinan mukaan mahdollinen, mutta onnistuminen riippuu alueiden kunnianhimosta. Rimaa ei voida asettaa hänen mukaansa kovin paljon korkeammalle kuin että potilastiedot ovat kunnossa ja palkat saadaan maksuun.

Seuraavan kerran aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä vuonna 2025.