EU-komissiolta on tulossa kaiken lävistävä vihreä sopimus – Tämä siitä tiedetään tähän mennessä

EU aikoo ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuteen. Kuvassa metsänkulotusta Juupajoen Hyytiälässä. Kuva: Rami Marjamäki

Euroopan komission tulevan puheenjohtajan Ursula von der Leyenin yksi työkauden odotetuimmista esityksistä on vihreä sopimus, green deal. Se julkaistaan komission ensimmäisen sadan työpäivän aikana.

Vihreä sopimus pitää sisällään kaikkia sektoreita lävistäviä toimia, mutta sen sisällöstä tiedetään vielä vähän. Von der Leyen on ohjeistanut jokaista komissaaria pohtimaan, mitä EU:n ilmastotavoitteet tarkoittavat kunkin vastuualueilla.

"Haluan, että Eurooppa on ensimmäinen ilmastoneutraali manner. Jokaisen ihmisen ja alan on osallistuttava", von der Leyen sanoi esitelleessään vihreää sopimusta EU-parlamentille.

Vihreä sopimus sisältää toimintasuunnitelman eurooppalaisesta ilmastolaista, joka tähtää EU:ssa nollapäästöihin 2050 mennessä. Jotta kaikki maat saadaan sopimuksen taakse, komissio painottaa, että siirtymän ilmastoystävälliseen talouteen on oltava kaikille jäsenvaltioille oikeudenmukainen. Tätä varten perustetaan oma siirtymärahasto.

Sen lisäksi vihreä diili tulee sisältämään esityksiä mannerten välisistä ilmastotulleista, päästökaupan laajentamisesta, päästövähennystavoitteiden tiukentamisesta, kierotalouden tehostamisesta ja Euroopan ilmastopankin rakentamisesta. Esitystä vetävä, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans kertoi linjauksista viime viikolla Euroopan parlamentille.

Vaikka EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, metsiin vaikutetaan usean eri EU-säädöksen kautta.

Vihreässä sopimuksessa rakennetaan standardit luonnon monimuotoisuudelle. Sen on odotettu ottavan kantaa myös metsiin.

Metsien lisäksi myös maatalous saa uusia vaatimuksia, kun liikenteen ja maatalouden päästövähennystavoitteita halutaan kiristää.

Komission strategian mukaan maaseutua on kuitenkin vaalittava ja suojeltava. Ruokaturvallisuus, maatalouden nollapäästöt ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen ovatkin lähtökohtia Timmermansin koordinoimalle sopimukselle.

Komission yksi tavoite on saada rahoitusmarkkinoista ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä. Myös tämä lainsäädäntö liittyy maa- ja metsätalouteen, kun eri taloudellisia toimia pisteytetään niiden kestävyyden mukaan.

Paine ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kiristämiseen on EU:ssa kova. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa (cap) 40 prosenttia rahoituksesta tulee jatkossa suunnata ilmastotoimenpiteisiin.

Jäsenmaat neuvottelevat paraikaa siitä, millaiset ympäristö- ja ilmastokriteerit tukijärjestelmän pohjalle pitäisi rakentaa.

Suomen metsäalan tavoitteena on rakentaa EU:n yhteinen metsästrategia, joka tulisi osaksi vihreää sopimusta. Maatalousministerit keskustelivat aiheesta alkuviikolla Luxemburgissa.

Suomen ministerin Jari Lepän (kesk.) mielestä EU:n metsästrategia vuoden 2020 jälkeen on välttämätön, jotta metsäsektoriin vaikuttava EU-sääntely olisi johdonmukaista.

”Tarvitsemme nykyistä vahvemman strategian metsille. Vaikka metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, moni EU-tason säädös vaikuttaa metsiin. Tarvitsemme siksi itsenäistä metsästrategiaa koordinoimaan metsiin ja metsäalaan liittyvää politiikkaa”, Leppä kommentoi.