Maatalouden sivuelinkeinoissariittää purtavaa verottajalle

Monitoimisia tiloja on yhä enemmän ja sivunasioita on kolmella tilalla neljästä, mikä työllistää verohallintoa, toteaa johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan verotoimistosta. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan verotoimistosta pohtii työkseen maatalouden verolinjauksia. Iso osa ajasta kuluu maa- ja metsätalousverotuksen yhtenäistämisohjeen kimpussa.

Kovalaisen mukaan aika pitkälle annetaan mennä ja seurataan tilannetta, vaikka sivuelinkeinon tulot kasvavat ja niitä kertyy tilanpitoa enemmän, kunhan maataloutta harjoitetaan tosissaan.

Loputtomiin ei voida kuitenkaan joustaa, sillä laki edellyttää tulojen verottamista tulolähteen mukaan, Kovalainen korostaa.

Tyypillistä on, että tilanpito hiipuu vähitellen, karjaa laitetaan pois ja samalla sivuansioiden merkitys kasvaa.

Verotuksessa lopputulos on likimain sama, vaikka tilaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain, MVL:n, sijasta elinkeinoverolain, EVL:n, mukaan.

Kirjanpidossa, arvonlisäverojen tilittämisessä ja eläkemaksuissa on kuitenkin isoja eroja. Ne kannattaa selvittää etukäteen, Kovalainen toteaa.

Mikäli sivuelinkeino ei liity millään tavalla maatalouden harjoittamiseen, sivuelinkeino verotetaan erillisenä liikkeenä ja verottajalle pitää toimittaa kahdet veropaperit.

Monitoimiset maatilat työllistävät verohallintoa keskivertoyrittäjiä enemmän. Erilaisia tulolähteitä voi olla useita ja verokäsittelijän on pakko hallita ne kaikki.

Maatilan yritysmuodot ovat kainuulaiselle pikkutilan pojalle tuttu aihe. Kesken oleva väitöskirja käsittelee samaa aihetta.

Väitöstyöstä on etua viran hoidossa, sillä samoja asioita tulee eteen jatkuvasti. Kirjoittaminen ei ole kuitenkaan edennyt pariin vuoteen, kun työstä ei ole pystynyt irrottautumaan, Kovalainen murehtii.

Maatalousverotuksen kiemurat ovat tuttuja Kovalaiselle, joka on yli kymmenen vuotta vastannut maa- ja metsätalousverotuksen yhtenäistämisohjeen kokoamisesta.

”Yksin en ohjetta kokoa, vaan asiat käydään läpi työryhmässä”, Kovalainen toteaa.

Yhtenäistämisohjeilla on saatu paljon aikaan. Verovalitukset ovat vähentyneet, kun verolinjauksista ja verotuksen muutoksista saadaan keskitetysti tietoa. Ohjeet ovat myös yhdenmukaistaneet verotusta ympäri maata.

Maatalousverotuksen pitää elää ajassa ja sopeutua alan trendeihin, Kovalainen toteaa. Yhtenäistämisohje on joustava ja nopea keino löytää linjaukset esiin tuleviin asioihin.

Aina muutoksia ei tule. Tämän vuoden ohjeet eivät ole juuri muuttuneet viime vuodesta, jotain pientä viilausta vain, Kovalainen sanoo.

Kovalainen kokoaa myös maatalousverotuksen tuoreimmat oikeustapaukset ja viljelijöille annetut neuvot ja ohjeet kansiin vuosittain. Viimeksi sivuja kertyi 49, mutta on joskus päästy yli 70 sivuun.

Kovalainen on huolissaan yhtiöitettyjen maatilojen verotuksesta. Niitä verotetaan maatalouden tuloverolain mukaan, mikä aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa niin viljelijöille kuin verottajalle, sillä laki on kaikkea muuta kuin yritysystävällinen.

Kovalaisen mukaan vanhentuneen lain takia veroilmoituksen kokoamisessa on paljon tulkinnallisuutta jo siinä, miten yrityksenä hoidetun tilan veroilmoitus ylipäätään rakennetaan ja mistä löydetään taseeseen tarvittavat tiedot.

Yhtiöt ovat kirjanpitovelvollisia ja tulot ja menot kirjataan suoriteperusteisesti.

Maatalousverotus nojaa kuitenkin maksuperusteeseen, jolloin yhtiöitetyt tilat joutuvat muuttamaan kirjanpitonsa verotusta varten maksuperusteiseksi.

”Aina se ei onnistu ja asioiden on annettu vain olla.”

Kovalaisen mielestä ongelmat vähenisivät, jos maatalouden tuloverolakiin lisätään uusi pykälä, jonka mukaan yhtiömuotoiset maatilat jättävät veroilmoituksen suoriteperusteisesti.

”Annettaisiin edes vaihtoehto kuten tuloverolain mukaisessa metsäverotuksessa on”, Kovalainen pohtii.

Korkein hallinto-oikeus on linjannut päätöksissään sen, että maatalouden harjoittamisella tarkoitetaan vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettua tuotannollista toimintaa.

Kotitarveviljely ei riitä, mutta rajanvetoihin joudutaan, kun esimerkiksi harrastuksena alkanut hevosten pito kasvaa ja siitä alkaa kertyä tuloja.

Entä jos toiminta on ollut 10 vuotta tappiollista peräkkäin?

Pellon vuokratuloa tai pelkkien maataloustukien saamista ei ole pidetty lahjaverotuksessa maatalouden harjoittamisena, vaikka tulot verotetaan maatilalta saatuina maatalouden tuloina tuloverotuksessa.

Maataloustukien merkityksen korostuessa joudutaan kuitenkin miettimään pelkän niin sanotun tukiviljelyn maatalouden harjoittamisen luonnetta.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF