Espanjan maatalouden tuplakriisi
Espanjan kesät ovat pohjoista lukuunottamatta kuivia ja pitkiä. Tuotanto vaatii liki tauotonta kastelua, mikä tuo valtavat kustannukset. Sanni Saarinen Kuva: Viestilehtien arkistoFUENLABRADA, ESPANJA
Maanviljelijä Ángel González piirtää käsillään kaaria ilmaan. Koko lähiseutu oli maatalouden käytössä edelliseen sukupolveen asti. Nyt reilusta sadasta tilasta on jäljellä parikymmentä. Niillä taistellaan toimeentulosta.
Paikka on Fuenlabradan kaupunki Madridin maakunnassa. Gonzálezin suvun neljän hehtaarin tilalla kasvatetaan myyntiin lehtimangoldia sekä puna- ja keräkaalia. Kotitarvepalstalle on istutettu yrttejä ja hedelmiä.
”Tuotantokustannuksia on vaikea kattaa myynnillä”, tiivistää González.
Tilan päätuotetta lehtimangoldia on myyty 1990-luvulta saakka. Tuottajahinta on nykyisin suunnilleen sama kuin silloin, 30 senttiä kilolta. Tuotantokustannukset ovat kuitenkin moninkertaistuneet.
Sähköä kuluu paljon. Kuivien kesien aikana kastelulaitteet ovat päällä tauotta.
Tuottoa tavoitellaan päiviä pidentämällä, tuotantoa lisäämällä ja työvoimaa vähentämällä. Tilan kolmesta palkollisesta jäljellä on vain yksi, marokkolainen Bouahar El Ayadi. Tilan töistä selvitään, kun suku tulee kiireaikaan apuun.
Kiristyksistä huolimatta myyntituloista vain 15 prosenttia on voittoa, González laskee. Sekin pitäisi investoida muun muassa talvikaudeksi perustettaviin kalliisiin kasvihuoneisiin.
Maatalous muodostaa kolme prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta ja työllistää yli kaksi miljoonaa ihmistä. Monet ovat tilanomistajia.
Tilat ovat keskimäärin 24 hehtaaria ja koot kasvavat. Yli puolet on silti alle viiden hehtaarin tiloja ja viisi prosenttia yli sadan hehtaarin tiloja.
Maatalous on monipuolista. Pohjoisen ja etelän tai rannikon ja sisämaan kasvuolot ovat erilaiset. Tärkeimpiä tuotteita ovat oliivi, sitrushedelmät sekä maissi, riisi ja vehnä.
Espanja on Euroopan suurimpia karjankasvattajamaita. Huono tuottavuus kurittaa myös karjatiloja. Pahimmillaan myynti ei kata edes kuluja.
”Ainoa ratkaisu on luoda mekanismeja, jotka takaavat tuottajille kohtuulliset hinnat”, sanoo maataloustuottajien etujärjestö UPA:n puheenjohtaja Lorenzo Ramos.
Maatalousministeriön tilastojen mukaan maataloustuotteiden vienti on noussut ja myynti pysynyt ennallaan lamasta huolimatta. Tuotot karkaavat välikäsille.
Gonzálezin lehtimangoldinkin kilohinta on kaupassa kymmenkertainen tuottajahintaan nähden, kolme euroa.
Vuoden 2009 jälkeen maatalousministeriön budjetti on supistunut 60 prosenttia. Seurauksena maaseudun kehittämis- ja rakennetukia on leikattu rajusti.
Vakuutusten valtiontuet poistettiin tänä vuonna kokonaan, joten monet jättävät ne ottamatta.
Oikukas ilmasto kasvattaa hankaluuksien listaa. Viime vuosien ankara kuivuus vaihtui tänä vuonna kevätmyrskyiksi.
”Espanjan ja Euroopan politiikka heijastaa maatalouden vähäistä arvostusta. Me kuitenkin takaamme ruokaturvan”, etujärjestön puheenjohtaja Ramoz sanoo.
Etujärjestöt uskovat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) leikkausten vievän alalta lopullisesti pohjan. Hehtaareiden mukaan jaettavat tuet asettavat tilat eriarvoiseen asemaan.
Euroopan leikatessa maatalouden tukia Kiina, Yhdysvallat ja muut kilpailijat kasvattavat niitä. Maailman väkiluvun kasvaessa myös ravinnon tarve lisääntyy.
Espanjan maataloustuottajille tuonnista riippuvainen ruokaturva on kestämätön ajatus. Sen myötä kärsii myös ruuan laatu. SANNI SAARINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
