PASSIPAIKALLA Asiastakin puhutaan
Eduskunnan päätehtävä ei sentään ole suunsoitto vaan Suomen lakien säätäminen ja budjetista päättäminen. Suosituin toimintamuoto on kyselytunti. Asiallisesti merkittävin ainakin täysistunnoissa lienee nykyisin lakien lähetekeskustelu.
Lähetekeskustelulla tarkoitetaan suuressa salissa annettuja evästyksiä hallituksen lakiesityksen matkalla valiokuntaan. Asianomainen ministeri on usein vastaamassa.
Pätevälle kansanedustajalle avautuu hyvin kapea ikkuna vaikuttaa lain muotoiluun. Jopa opposition edustajaa kuunnellaan. Vähintään puolueilla on mahdollisuus esittää perusteltu kritiikkinsä ja vaihtoehtonsa.
Kun valiokunnan mietintö valmistuu, se harvoin enää suuressa salissa muuttuu. Ensimmäisessä käsittelyssä edustajat voivat purkaa pahaa mieltään tai ylistää hyvää hallitusta, jonka nuottien mukaan esitykset pääsääntöisesti etenevät.
Lopullisen toisen käsittelyn puheenvuorot ovat silkkaa propagandaa. Äänestyksistä 98 prosenttia on teatteria pitäjänlehtiä ja blogeja varten.
Monet esitykset menevät valiokuntaan läpihuutoina. Esimerkiksi tällä viikolla kukaan ei puuttunut valtioneuvoston turvatoimien tehostamiseen. Perustelut oli kuultu Norjasta ja Välimeren toreilta.
Puolustusvoimien uudistuksesta puhuttiin tunti. Molemmin puolin koetettiin lääkitä syviä haavoja, jotka edellisen puolustusministerin Stefan Wallinin (r.) ja kenraalien omavaltainen varuskuntien mestaaminen vuosi sitten jätti. Sovinnon eleenä armeija siirtää kaksi miljoonaa euroa varusmiesten ilmaisiin kotimatkoihin.
Varuskuntia lakkautetaan vetoamalla ikäluokkien jatkuvaan pienenemiseen. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) osoitti perustelut pötypuheeksi. 2000-luvun vaihteen notkahdus oli tilapäinen. Nyt ikäluokat taas kasvavat eikä kaikille varusmiehille ole kohta petipaikkaa. Säästöjen verukkeella siirrytään kohti ammattiarmeijaa.
Myös Heikki Autto (kok.) oli huolissaan yleisen asevelvollisuuden muuttumisesta valikoivaksi. Moni nuori mies menettää armeija-ajan tuoman potkun elämälleen.
Matti Saarinen (sd.) muistutti sotaväen ennen opettaneen muutakin kuin sotataitoja. Elämänhallintaa kaipaisi nykyään moni poika.
SDP ajautuu kerta toisensa jälkeen samaan omatekoiseen miinaan. Ministerikierrätyksellä kesken kauden ei ole muuta perustetta kuin lievittää eduskuntaryhmän tyytymättömyyttä puoluejohdon kovakorvaisuuteen.
Ilmeisimmin opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) joutuu lähtemään. Hän on nimittäin saamattomassa hallituksessa ainoa, joka saa jotakin aikaan. Kaikkien muiden ministerien työ on pahasti kesken.
Gustafssonin uusin lakiesitys tekee ammattikorkeakouluista luvanvaraisia, kun yliopistot on määrätty laissa. Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) mukaan tämä on luonnollista, koska ammattikorkeakoulujen tulee vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin.
Ex-ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arveli luvanvaraisuuden taustalla olevan opetusministeriön virkamiesten suunnitelmat karsia ammattikorkeakouluverkkoa. Porvoolainen Mikaela Nylander (r.) hehkutti useaan kertaan, että alueellisuutta tärkeämpää on laatu. Ilmeisesti etelän ruotsinkielisten asema on uudistuksessa taattu, mutta miten on pohjalaisten laita?
Lähetekeskustelut ovat parhaimmillaan tietoa syventävä kokemus sekä ministerille, kansanedustajille että kuulijoille. Visaisenkin lakiesityksen solmukohdat aukeavat. Jos ministeri on seisovasilmäinen uskonsoturi, kaikki keskustelu on turhaa.
Suuren yleisön hupia lähetekeskustelut eivät ole, vaikka nekin usein avataan nopealla debatilla. Äänessä ovat yleensä asiaan syvällisemmin perehtyneet. Vitsiniekat esiintyvät torstaisin.
En ole tarkemmin tutkinut, milloin hallitus ryhtyi suhtautumaan lähetekeskusteluihin vakavasti. Ainakaan Mauno Koiviston (sd.) ja Kalevi Sorsan (sd.) hallitusten ministerit eivät juuri vaivautuneet töitään perustelemaan. Esko Ahon (kesk.) hallitus joutui usein hakemaan tukea eduskunnalta. Kenties tapa jäi seuraajille.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
