Lämpöpuuyritys HJT-Holz elää lähes täysin ulkomaanviennistä
Rimat pois välistä, nauhat ympärille ja vientiin. Jarkko Salo silmäilee lämpöpuunippua, joka on valmis lähtemään asiakkaalle. Käsittelyssä ollut 25 x 200 millimetrin kuusitavara menee Saksaan. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoMÄNTTÄ-VILPPULA (MT)
Jarkko Salo kertoo puun lämpökäsittelystä huoneessa, jossa lämpöpuuta on käytetty kauniisti ja paljon. Katto, seinäpaneelit ja kaapisto on tehty lämpökäsitellystä puusta. Kahvit on katettu lämpöpuiselle pöydälle.
Huone on rakennettu entiseen navettaan.
”Tämän pöydän paikalla lypsettiin aikoinaan lehmiä”, Salo kertoo.
Salot aloittivat puunjalostuksen Vilppulassa jo silloin, kun tilalla vielä oli karjaa. Sahauksesta ja sirkkelöinnistä he siirtyivät 1990-luvun loppupuolella puun lämpökäsittelyyn.
Maataloudesta luovuttiin 2000-luvulle tultaessa kokonaan.
Kotitila sijaitsee Lahnajärven rannassa. Vieressä kulkee Lahnajoentie, jonka toisella puolella ovat HJT-Holzin tuotantotilat. Asvaltoidulla kentällä on useita halleja: yhdessä on vannesaha, toisessa käsittelyä odottavaa sahatavaraa, kolmannessa niputetaan lämpökäsiteltyä puuta kuljetusta varten.
Teollisuuskentän yhdellä sivulla ovat uunit, lämpöpuutuotannon sydän.
”Meillä on kuusi uunia. Neljä on tällä paikalla ja kaksi Vilppulan Kolhossa.”
Salo sanoo uuneja pieniksi, kun niitä vertaa yleisesti käytössä oleviin sahatavaran kuivatusuuneihin.
”Mutta meidän uunimme ovat jatkuvassa kierrossa, niistä kukin vetää 20–25 kuutiota puuta. Siihen pyritään, että puuta paistetaan 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivänä viikossa.”
HJT-Holz keskittyy puun lämpökäsittelyyn.
”Tämä on ihan oma taiteenlajinsa. Parempi keskittyä yhteen asiaan kuin puuhastella vähän kaikkea.”
Ihan pelkkää lämpökäsittelyä ei yrityksen toiminta ole. Yritys sahaa jonkin verran.
”Yritämme saada asiakkailta mahdollisimman tarkan tiedon, mihin tarkoitukseen ja minkä kokoisena he puun käyttävät. Vannesahalla sahaamme puun oikeaan kokoon ennen lämpökäsittelyä.”
Lopputulos on parempi, kun uunissa valmistuu oikeankokoinen puu.
”Ei ole järkeä paistaa kokonaista lankkua, jos lopputuote on ohutta ripaa.”
Sahatavaran käsittelijät Piret Ratassepp ja Mirja Rätsepso niputtavat lämpökäsiteltyä puuta yhdessä hallissa. Sieltä trukki siirtää nippuja kuljetukseen.
Pihamaalla on perävaunu, jonka kuorma alkaa olla valmis asiakkaalle vietäväksi.
Todennäköisesti lasti lähtee vientiin Suomen rajojen ulkopuolelle.
”Olemme täysin viennin varassa. Tuotannostamme 95–97 prosenttia menee ulkomaille – Saksaan, Puolaan, Tanskaan, Venäjälle”, Salo luettelee.
”Varsinkin Keski-Euroopassa lämpöpuulle keksitään paremmin käyttöä kuin Suomessa.”
Yksi eksoottisimmista vientikohteista on Iran. Teheranin miljoonakaupunkiin lämpöpuuta ostetaan esimerkiksi kerrostalojen parvekerakenteiden kaunistajaksi.
Yritys vie osan tuotannostaan itse, osan vievät höyläämöyrittäjät ja sahat.
”Meillä on lähialueella kumppaneina useita höyläreitä, jotka jatkojalostavat lämpöpuutamme.”
Höyläämöiden lisäksi verkostoon kuuluu monia muita yrityksiä.
”Merkittävän osan puutavarasta ostamme naapureilta: vilppulalaiselta Kinnaskosken sahalta ja juupajokelaiselta JPJ-Woodilta. Muiltakin ostamme, mutta nämä kaksi sahaa ovat meille tärkeitä tavarantoimittajia.”
Pitkäaikainen kumppani on Akaassa toimiva saunasisustaja Kärävä Oy, joka ostaa lämpöpuuta.
Oman tienoon osaajat ovat olleet yrityksen kumppaneita myös puunkäsittelyuunien teossa.
”Uusin otettiin käyttöön viime kesänä. Kaikki uunin tekoon osallistuneet yritykset ovat kymmenen kilometrin säteellä meistä”, Salo kertoo.
Paikallisuus ei ole itseisarvo, mutta toki on plussaa, että kumppaneita on löytynyt lähistöltä.
”Se on hyvä jo siksi, että pystymme luomaan työpaikkoja omalle seudulle.”
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
