Tuulivoimalan purku voijäädä maanomistajalle
Suomeen rakennetaan kiivaasti uutta tuulivoimaa. Valmiina on parisataa jättikokoista myllyä ja lähivuosina tähdätään noin tuhanteen isoon voimalaan. Lähes aina voimalat on rakennettu ja rakennetaan vuokramaalle.
Netin keskustelupalstoilla on käyty syksystä lähtien reipasta keskustelua siitä, mitä tapahtuu, kun tuulivoimala tulee tiensä päähän ja se pitäisi purkaa.
Kuka maksaa ja minkä verran? Hintahaitari on muutamasta kymppitonnista satoihin tuhansiin euroihin.
Voimaloita on vaurioitunut ulkomailla ja niitä on jätetty seisomaan, kun korjaaminen ei kannata. Muutama iso tuulivoimala seisoo Suomessakin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan omistaja vastaa rakennuksesta. Jos vuokralainen on maksukyvytön tai häntä ei tavoiteta, vastuu siirtyy maanomistajalle ja viime kädessä kunnalle.
Hallitusneuvos Anja Liukko työvoima- ja elinkeinoministeriöstä pitää keskustelua tuulivoimaloiden purkamisesta ja purkamiskulujen maksajasta vielä ennenaikaisena. Suomeen vasta rakennetaan tuulivoimakapasiteettia.
Voimaloiden kestoiäksi arvoidaan 25–30 vuotta ja todennäköisesti turbiinin torni on vielä niin hyvässä kunnossa, että torniin voidaan vaihtaa uusi turbiini ja siivikko, Liukko toteaa.
Hänellä ei ole tarkkaa tietoa tehdyistä maanvuokrasopimuksista, mutta yleensä omistaja tai haltija vastaa kohteesta. Todennäköisesti sopimukset on laadittu sen sisältöisiksi.
Ministeriössä katsotaan, että loppuun käytetyn voimalan uusiminen on kannattavaa ja sähkön hinta parin vuosikymmenen päästä eri luokkaa kuin nyt.
Uusimista puoltaa myös se, että alueen rakenteet kuten sähkölinjat ja tiet ovat valmiina.
Liukon mielestä purkamisesta maanomistajalle lankeavaa uhkaa ei pidetä todennäköisenä, sellaista riskiä ei ole tunnistettu Asiasta on ollut aika ajoin keskustelua, mutta erityisempää ongelmaa siinä ei ole nähty.
Nettikeskustelussa on vilahtanut ajatus erillisestä tuulivoimarahastosta, jota tuulivoimatoimijat kartuttaisivat. Rahasto olisi siltä varalta, jos tuulivoimaloita joudutaan purkamaan eikä työlle löydy maksajaa.
Erillislainsäädäntöä jälkihoidosta ja mahdollisten kustannusten kattamisesta on esimerkiksi kaivoksille.
Ympäristönsuojelulaissa säädetään jätteen käsittelyä koskevista jälkihoitotoimista. Ydinenergialaissa säädetään laitoksen käytöstä poistamisesta.
Tuulivoimaloiden osalta tällaiselle erityissääntelylle ei ole katsottu olevan tarvetta, Liukko sanoo.
Tuulivoimala ei saastuta ympäristöä eikä ole missään nimessä saastuttavinta toimintaa, Liukko muistuttaa.
Tuulivoimalan purkaminen on vasta vihoviimeinen vaihtoehto, jos siihen ylipäätään joudutaan turvautumaan, arvioi hallitussihteeri Erja Werdi ympäristöministeriöstä.
Asia tulee esille vasta, kun voimala on käyttöikänsä päässä.
Werdi on varovainen arvioimaan tuulivoimaloita varten maata vuokranneen taloudellista riskiä, sillä kyseessä on sopimusasia.
On hyvä, että asiasta keskustellaan. Werdin mukaan on hyvin vaikea arvioida asiaa, joka tulee vastaan ehkä 50 vuoden päästä.
Teoriassa on mahdollista, että maanomistaja on korvausvelvollinen. Tapauksia ei vielä ole, koska voimalat ovat uusia.
Miten voimala-alueiden ennallistamista silloin säädellään? Emme tiedä, millainen lain sisältö silloin on voimassa?
Kyseeseen saattaa tulla myös kohtuullistaminen, jos purkamiskulut katsotaan ylivoimaisiksi maanomistajan kannalta, Werdi pohtii.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
